Elon Musk unelmoi Marsista

Tesla-miljardööri Elon Muskilla on visio. Hän haluaa asuttaa Marsin. Koska hänellä on tapana muiden jarrutellessa vain painaa kaasua, on ihmiskunta lähempänä punaiselle planeetalle astumista kuin koskaan aiemmin.

perjantai 11. marraskuuta 2016 teksti National Geographic / Jakob Priess

Kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä yhdestä

asiasta: jos ihmiskunnalla on seuraava

suuri määränpää avaruudessa, se on Mars.

Tämä keksijä, insinööri ja sähköautoyhtiö Tesla Motorsin ja PayPal-maksujenvälitysjärjestelmän nokkamies on tunnetusti sanonut, että hän haluaa kuolla Marsissa mutta ei vain iskeytymällä sen pintaan.

Tuollaisen onnettomuuden ehkäisevä teknologia läpäisi ratkaisevan testin eräänä iltana viime vuoden joulukuussa, kun Muskin SpaceX-yhtiön rakentama Falcon 9-raketti nousi ilmaan Floridan Cape Canaveralista mukanaan 11 viestintäsatelliittia.

Muutaman minuutin lennon jälkeen ensimmäinen vaihe irtautui muusta raketista aivan kuten tuhannet käytetyt vaiheet ovat tehneet avaruusajan alusta lähtien. Yleensä ne palavat ilmakehässä ja niiden palaset iskeytyvät valtamereen, mutta tämä apuraketti ei ollut loppuun käytetty.

Se ei alkanut pudota vaan kääntyi ympäri ja käynnisti moottorinsa, jotka alkoivat hidastaa ja ohjata sen laskeutumista läheiselle alustalle. Se käytännössä lensi takaperin. Maasta katsottuna näytti siltä, että laukaisusta kertovaa elokuvaa olisi kelattu takaisin alkuun.

Rakettilaskeutuminen avaa tietä punaiselle planeetalle

Cape Canaveralin laukaisukeskuksessa ja SpaceX-lennonjohdossa Kalifornian Hawthornessa sadat insinöörit seurasivat lähestyvää valopalloa ruuduilta kuin noiduttuina. Musk juoksi ulos katsomaan tilannetta omin silmin. Muutaman sekunnin kuluttua kuului pahaenteinen pamahdus.

Kukaan ei ollut onnistunut laskeutumaan kiertorataluokan rakettivaiheella tähän tapaan, ja pari ensimmäistä SpaceX-koettakin oli päättynyt räjähdykseen.

Tämä pamaus oli kuitenkin vain raketin nopean putoamisen aiheuttama yliäänipamaus, joka kantautui Muskin korviin juuri silloin, kun raketti laskeutui – pehmeästi, turvallisesti ja onnistuneesti.

Apuraketti ei pudonnutkaan valtamereen vaan kääntyi, hidasti vauhtia moottoreillaan ja laskeutui pehmeästi. /SpaceX

Insinöörit hihkuivat ruutujensa ääressä. SpaceX oli juuri saavuttanut virstanpylvään uudelleenkäytettävien rakettien kehityksessä.

Uusi osoite: Mars

Muskin mielestä teknologia voisi leikata laukaisukustannukset jopa sadasosaan aiemmasta, jolloin SpaceX saisi kilpailuedun satelliittien laukaisemisessa ja avaruusasema ISS:n tarviketoimituksissa.

Muskille tuo ei kuitenkaan koskaan ole ollut ensisijainen tavoite. Hän sanoi tuona iltana pidetyssä lehdistötilaisuudessa, että apuraketin ensimmäinen pehmeä laskeutuminen oli "kriittisen tärkeä askel kohti sitä, että Marsiin voidaan perustaa kaupunki".

Elon Musk ei halua vain laskeutua Marsiin samalla lailla kuin Apollo-astronautit Kuuhun. Hän haluaa rakentaa sinne uuden sivilisaation ennen kuin jokin katastrofi – kenties itse aiheutettu – pyyhkii meidät Maan päältä.

>> Lahja, joka ei unohdu – laita National Geographic kuusen alle

SpaceX-työntekijöillä Hawthornessa on usein yllään t-paita, jossa lukee "Miehittäkää Mars". Muskin koruttoman työpöydän lähellä seinällä on kaksi Mars-kuvaa: yhdessä näkyy nykyinen punainen ja kuiva planeetta, toisessa sininen Mars, jolle on rakennettu maamaiset meret ja joet.

Musk haaveilee Marsin asuttamisesta planeettainvälisillä siirtolaisaluksilla, joista kukin kuljettaisi satakunta uudisasukasta. Nämä eivät kuitenkaan olisi perinteisiä siirtolaisia vaan henkilöitä, jotka ovat maksaneet satoja tuhansia euroja paikasta avaruusaluksessa.

Maailman suurin miehitetty avaruusalus

Vuonna 2002 perustettu SpaceX ei vielä ole laukaissut miehitettyä avaruusalusta, mutta se toivoo tilanteen muuttuvan ensi vuonna, kun se päässee kuljettamaan Nasan astronautteja avaruusasemalle Falcon 9:n voimin.

Se on rakentanut suurempaakin rakettia nimeltä Falcon Heavy, mutta sekään ei ole kyllin suuri kuljettamaan ihmisiä Marsiin.

Tämän vuoden syyskuussa Elon Musk paljasti suunnitelmansa niin kutsutun planeettainvälisen kuljetusjärjestelmänsä (ITS) rakentamiseksi. Se koostuisi monivaiheisesta laukaisujärjestelmästä, jonka uudelleenkäytettävä apuraketti olisi paljon suurempi kuin Falcon Heavy.

Falcon 9-raketti lähti Floridan Cape Canaveralista viemään tarvikkeita avaruusasemalle. Muutaman minuutin lennon jälkeen apuraketti irtosi toisesta vaiheesta, joka jatkoi kohti kiertorataa. Pitkän valotusajan kuva tuo esiin koko tapahtumasarjan; suora valoviiva osoittaa apuraketin paluureitin. /Michael Seeley

Apurakettiin liitettävä avaruusalus olisi kaikkien aikojen suurin – 122 metriä pitkä. Apuraketti veisi avaruusaluksen Maan kiertoradalle mahdollisimman vähällä polttoaineella. Sitten ITS-apuraketti palaisi Maahan, hakisi polttoainesäiliön ja tankkaisi avaruusaluksen, minkä jälkeen avaruusalus lähtisi rakettimoottoriensa voimalla kohti Marsia.

Musk kaavailee matkan kestävän noin 80 vuorokautta, ja matkustajat voisivat sen aikana nauttia elokuvista, luennoista ja ravintolapalveluista.

Mars jalkojen alla vuoteen 2026 mennessä

Matkalle ei myytäisi pelkkiä menolippuja. SpaceX suunnittelee aurinkotoimista tehdasta, joka valmistaisi Marsin ilmakehän ja maaperän hiilidioksidista ja jäästä metaania ja happea, joita apuraketti tarvitsisi paluumatkaa varten.

SpaceX ei tosin ole vielä julkistanut suunnitelmia teknologiasta, jota tarvitaan ihmisten pitämiseen hengissä Marsissa laskeutumisen jälkeen tai edes pitkän lennon aikana. Siitä huolimatta Musk julisti, että SpaceX pyrkii lähettämään ensimmäiset astronautit Marsiin kymmenen vuoden sisällä.

"Heille on luvassa mainetta ja kaikkea muuta sellaista," Musk sanoo. "Laajemmassa historiallisessa kontekstissa tärkeää olisi kyetä lähettämään suuri määrä ihmisiä, kymmeniä ellei satoja tuhansia, ja myöskin miljoonia tonneja rahtia."

Siksi uudelleenkäytettävät raketit ovat hänen mielestään niin tärkeitä.

Nasa on hukkua Mars-intoilijoihin

Nasa, joka käytti ihmisiä Kuussa vuonna 1969 ja alkoi tutkia Marsia robottiluotaimilla jo ennen sitä, sanoo myöskin suunnittelevansa astronauttien lähettämistä Marsiin – mutta vasta 2030-luvulla ja silloinkin vain punaisen planeetan kiertoradalle.

Vaarallinen ja kimurantti temppu eli laskeutuminen suurella aluksella on Nasan mukaan "horisonttitavoite", jonka se saavuttaisi vasta seuraavina vuosikymmeninä. Nasassa ei puhuta marsilaisista kaupungeista.

Kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä yhdestä asiasta: jos ihmiskunnalla on seuraava suuri määränpää avaruudessa, se on Mars. Sen saavutettavuudesta on kuitenkin ristiriitaisia näkemyksiä.

>> Tilaa uutiskirjeemme, niin yksikään osa ei jää sinulta huomaamatta

Legendaarinen Nasan astronautti John Grunsfeld, joka korjasi Hubble-avaruusteleskoopin kolme kertaa ja jäi viime keväänä eläkkeelle viraston tieteellisen johtajan paikalta, muistaa kuulleensa vuonna 1992, että hän kuului astronauttiluokkaan, joka matkustaisi jonain päivänä Marsiin. Tänä vuonna osin menestyskirjan ja siitä tehdyn elokuvan Yksin Marsissa ansiosta Nasa sai 18 300 hakemusta seuraavalle astronauttikurssilleen – jolle kelpuutetaan korkeintaan 14 hakijaa.

Grunsfeld haluaa edelleen, että ihmiset menevät Marsiin, mutta hän muistuttaa edelleen neuvosta, jonka hän antoi muutama vuosi sitten Nasan johtajalle ja astronauttikollegalleen Charles Boldenille. Se liittyi uusiin värväyksiin. "Älkää sanoko näille tyypeille, että he menevät Marsiin, koska niin ei tule tapahtumaan," Grunsfeld sanoi. "Kun se tapahtuu, he ovat jo 60–70-vuotiaita."

SEURAA SEIKKAILUA NATIONAL GEOGRAPHIC CHANNELILLA

Sunnuntaina 13. marraskuuta alkaa National Geographic Channelin suurenmoinen MARS-sarja, joka sisältää kuusi mestariohjaaja Ron Howardin ohjaamaa jaksoa.Älä missaa ainuttakaan osaa eeppisestä sarjasta, joka kertoo punaisesta naapuristamme ja sen myyttisestä historiasta.>> Lisää National Geographic Channelilla

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...