Jättimäinen avaruusteleskooppi näyttäisi avaruuselämän HD-kuvina

Jättimäinen avaruusteleskooppi, joka tuottaisi viisi kertaa tarkempia kuvia kuin Hubble, on astronomien haave. Teknologinen harppaus parantaisi oleellisesti myös mahdollisuuksia löytää Maan ulkopuolista elämää.

maanantai 10. elokuuta 2015 teksti Michael D. Lemonick

Avaruusteleskooppien uusi sukupolvi

Hubble-avaruusteleskooppi on puurtanut jo kolmisenkymmentä vuotta, ja sillä on edessään vielä muutama työvuosi. Seuraavaa sukupolvea edustava James Webb -avaruusteleskooppi alkaa tutkailla taivaita vuonna 2018.

Tähtitieteilijät ovat suunnanneet katseensa sitäkin pidemmälle. High Definition Space Telescope (HDST) eli teräväpiirtoavaruusteleskooppi, kuten suunniteltua laitetta kutsutaan, voisi ehkä alkaa tiirailla avaruutta 2030-luvun alkupuolella. HDST sijoitettaisiin suunnilleen 1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta, ja sen 54 erillistä peiliä muodostaisivat yhteensä 25 kertaa Hubblen kokoisen pinta-alan. Suurempi peiliala tuottaa myös tarkempia kuvia.

Tämä tähtitieteilijöiden märkä uni auttaisi etsimään maankaltaisia planeettoja ja mahdollista elämää mutta myös ratkomaan oman aurinkokuntamme ja galaksien arvoituksia. Asiantuntijoiden mukaan Hubblen kuvat kalpenisivat uuden tulokkaan tuotosten rinnalla.

Uudet kehityssuunnitelmat laatineeseen komiteaan kuulunut Space Telescope Science Instituten tutkija Marc Postman kertoo Nasan evästäneen heitä ajattelemaan isosti, ja niin he totta vie tekivätkin.

Se on ymmärrettävää, sillä jokainen teleskooppiteknologian edistysaskel on johtanut havaintoihin, joita kukaan ei olisi osannut ennustaa.

Avaruusteleskooppi etsii elämää

Maankaltaisten planeettojen etsinnässä ei riitä, että vain etsitään äärimmäisen kaukaisia taivaankappaleita. Planeetat on myös pystyttävä erottamaan läheisistä tähdistä.

HDST:n on määrä sulkea pois planeetan emotähden säteilemä valo, joka on miljoonia kertoja voimakkaampaa kuin planeetasta itsestään heijastuva hentoinen valo – näinhän on meidän Aurinkommekin laita. Tämän vuoksi avaruusteleskooppi varustetaan niin kutsutulla koronagrafilla eli suotimella, joka sulkee tähden valon pois näkökentästä hieman samaan tapaan kuin aurinkosuojaksi nostettu käsi taivaalle katsellessa.

HDST:n kuvista voisi paljastua esimerkiksi eksoplaneetan kaasukehän happi, joka kertoisi biologisesta toiminnasta. Teleskoopin ultraviolettinäkö puolestaan olisi hyödyllinen galaksien muodostumista ja kehittymistä käsittelevälle tutkimustyölle.

Asiantuntijat uskovat, että HDST löytäisi kymmeniä maankaltaisia planeettoja sadan valovuoden säteeltä Maasta. Suuri määrä onkin astronomien mukaan tarpeen elämän löytämisen kannalta, sillä kaikilla maankaltaisilla planeetoilla ei missään tapauksessa ole elämää.

Kuvilla on hintansa

Tämän suuruusluokan hankkeet ovat lähtökohtaisestikin kalliita, ja lisäksi niiden budjetit tapaavat ylittyä. Webb-teleskoopin piti alkujaan maksaa noin 400 miljoonaa euroa, mutta lopullinen hintalappu onkin yli kymmenkertainen.

Siksi HDST:n taustaväki ei ole halukas hinnoittelemaan tulevaa superteleskooppia tarkasti. Webbin antamista kokemuksista saattaa kuitenkin olla hyötyä, sillä useita sitä varten kehitettyjä teknisiä ratkaisuja pystyttäneen hyödyntämään myös HDST:ssä.

Toinen suunnittelukomitean jäsen, Julianne Dalcanton Washingtonin yliopistosta, sanoo, että he eivät ole yrittäneet arvioida teleskoopin kustannuksia, koska eivät halua tehdä katteettomia lupauksia: ”On lähes mahdotonta arvioida sen hintaa, koska kaikki hankkeen yksityiskohdat eivät ole tiedossa.”

Dalcanton on kuitenkin optimistinen: ”Toivon todella, että pääsen vielä itse käyttämään teleskooppia, sillä siitä tulee mahtava laite.”

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...