Uudet löydöt viittaavat siihen, että Kuu olisi hiljattain hievahtanut

Kuun ylängöiltä löydetyt pitkät vajoamat viittaavat siihen, että Kuu on ollut aktiivinen geologisesti katsottuna hiljattain.

keskiviikko 22. helmikuuta 2012 teksti Jason Major, National Geographic News

Kuun pinta on paikoin venynyt ja revennyt mataliksi vajoamiksi, kertoo Nasan ottamiin kuviin perustuva uusi tutkimus.

Pitkien ja kapeiden vajoamien olemassaolo viittaa siihen, että Kuussa on ollut tektonista toimintaa suhteellisen hiljattain, siis joskus 50 miljoonan viime vuoden aikana.

Toiminta puolestaan viittaa siihen, että Kuu ei kenties ollutkaan täysin sula muodostuessaan noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Sen sijaan sillä saattoi olla kiinteä ydin, jota peitti kauttaaltaan sula kivimeri.

Tuoreet vajoamat havaittiin Kuun pimeän puolen ylängöiltä ja vulkaanisilta tasangoilta Nasan Lunar Reconnaissance Orbiter Cameran (LROC) ottamien kuvien avulla. Avaruudessa kiertävä teräväpiirtoinstrumentti laukaistiin radalleen vuonna 2009.

"[Tällaista tutkimusta] ei pystytty tekemään, ennen kuin käyttöön saatiin LROC:n fantastisen erottelukyvyn kameroita, joiden ansiosta näitä asioita pääsee näkemään hyvin läheltä", sanoo houstonilaisen Kuu- ja planeettainstituutin tutkija Patrick McGovern, joka ei osallistunut kyseiseen tutkimukseen.

Terävät muodot kertovat tuoreudesta

Washingtonissa toimivassa Yhdysvaltain kansallisessa ilmailu- ja avaruusmuseossa työskentelevä Thomas Watters esitti vuonna 2010 todisteita siitä, että Kuu on kutistunut syntymänsä jälkeen lähes parilla sadalla metrillä.

Havainto perustui LROC-kuvissa näkyneisiin kalliomaisiin kumpuihin, joiden uskotaan syntyneen silloin, kun Kuu jäähtyi ja sen kuori vetäytyi kokoon.

Uudessa tieteellisessä artikkelissa Watters kollegoineen kuvailee aiemmin havaitsemattomia vajoamia: pitkiä, kourumaisia uria, joita muodostuu Kuun pinnan venyessä, murtuessa ja vajotessa kahden samansuuntaisen siirroslinjan väliin.

Vasta löydetyt vajoamat ovat muodoiltaan teräviä, ja niissä on vain vähän putoamiskraattereita. Niihin on myöskin päätynyt vain vähän mikrometeoriitteja: pieniä avaruuskiviä, joita iskeytyy Kuuhun kaiken aikaa ja jotka lennättävät ainesta ympäriinsä.

Nämä piirteet antavat ymmärtää vajoamien olevan geologisessa mielessä nuoria.

"Ne ovat korkeintaan 50 miljoonaa vuotta vanhoja, ja ne voivat itse asiassa olla hyvinkin nuoria – niinkin nuoria, että ne saattavat liittyä Apollon seismisen verkoston havaitsemiin kuunjäristyksiin", sanoo Watters National Geographic Newsille lähettämässään sähköpostissa. Kyseinen verkosto oli toiminnassa vuosina 1969–1977.

Kuun kutistuminen aisoihin

Nyt löydetyt vajoamat eivät ole Kuussa yhtä yleisiä kuin kummut, mikä viittaa siihen, että vain jokunen alue on pakotettu venymään.

Havainto täydentää Wattersin aiempaa tutkimusta Kuun kutistumisesta. Siinä hän päätteli, että Kuu puristui vain jonkin verran.

Vajoamat "eivät tarkoita sitä, etteikö Kuu puristuisi, mutta ne tarjoavat rajat" puristusvoimien määrälle, sanoo Patrick McGovern.

Uuden tutkimuksen mukaan Kuu ei olisi voinut olla muodostuessaan tyystin sula, koska sellainen Kuu olisi altistunut jäähtyessään suuremmille puristusvoimille. Ne taas olisivat peittäneet alleen mahdolliset paikalliset venymät, jotka synnyttivät nyt havaitut vajoamat.

Uusi tutkimus Kuun tektonisesta toiminnasta julkaistiin äskettäin Nature Geoscience -lehdessä.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...