Maan "vararengas" ei enää kutistu

Jäiden voimakkaan sulamisen vuoksi maapallon vyötärökumpu on lakannut ohenemasta, kertoo uusi tutkimus.

perjantai 8. heinäkuuta 2011 teksti Rachel Kaufman, National Geographic News

Maapallo ei ole laihtumassa vyötäröltään niin nopeasti kuin pitäisi, mutta se ei takuulla johdu ainakaan veden puutteesta.

Sitä vastoin Antarktiksella ja Grönlannissa sulava jää antaa valtamerille valtavia vesiruiskeita, jotka kulkeutuvat päiväntasaajalle ja toimivat vastapainona vuosituhansia jatkuneelle laihtumistrendille, sanovat asiantuntijat.

Tutkijat ovat jo pitkään tienneet, että maapallo ei ole täysin pyöreä, koska pyörimisvoimat saavat pallon pullistumaan vyötäröltään. Esimerkiksi pohjoisnavalla seisova henkilö on 21 kilometriä lähempänä maapallon keskipistettä kuin päiväntasaajalla seisova.

Tuo etäisyysero on ollut kutistumassa, ainakin pitkällä aikavälillä. Siitä lähtien kun tutkijat ovat alkaneet asiaa mittailla, päiväntasaajan pullistuma on pienentynyt noin seitsemän millimetriä vuosikymmenessä. Ilmiö liittyy maan kohoamiseen, jossa maapallon muoto palautuu entiselleen noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten alkaneesta ja 11 700 vuotta sitten päättyneestä jääkaudesta.

Jääkaudella "kaikki se jää lojuu paikallaan kymmenien tuhansien vuosien ajan", sanoo tutkimukseen osallistunut Coloradon yliopiston geofyysikko John Wahr. Napaseuduilla "se painaa maanpintaa alaspäin, ja maa antaa periksi".

Jääkauden aikainen lisäpaino väänsi jopa Maan taipuisaa vaippaa ulospäin ja kasvatti siten pullistumaa entisestään. Kun jääkauden jäät sulivat, napa-alueet alkoivat vääntäytyä takaisin sijoilleen, ja siitä johtuva maan kohoaminen jatkuu edelleen.

Nyt "on tapahtumassa jotain muuta, joka kompensoi [pullistuman pienenemistä]", sanoo Wahr.

Jään sulaminen pilaa laihdutuskuurin

Jääkauden jälkeinen maan kohoaminen alkoi hidastua 1990-luvulla ja näyttää nyt pysähtyneen, päätellään uudessa tutkimuksessa, joka pohjautuu Gravity Recovery And Climate Experiment -kaksoissatelliittien (GRACE) tietoihin. GRACE suorittaa supertarkkoja mittauksia Maan vetovoimakentässä, joiden avulla tutkijat voivat mittailla esimerkiksi jäämassan ja merten vesimäärän muutoksia.

Mikä siihen on syynä? "Näyttää siltä, että Grönlanti ja Antarktis ovat menettämässä massaa", sanoo Wahr.

Wahrin ja hänen kollegansa Steve Neremin mukaan alueet menettävät yhteensä 382 miljardia tonnia jäätä vuodessa.

Jää päätyy meriin, sulaa vedeksi ja kulkeutuu päiväntasaajan tienoille niiden samojen voimien vaikutuksesta, jotka synnyttivät maapallon ”vararenkaan”. Vaikka Grönlannin ja Antarktiksen keveneminen vahvistaakin lopulta maan kohoamista, kestää pinnan palautuminen entiselle tasolleen tuhansia vuosia.

Tämänhetkinen jään katoaminen saa Wahrin ja Neremin mukaan päiväntasaajan pullistuman kasvamaan seitsemän millimetriä vuosikymmenessä – täsmälleen pitkäaikaisen maan kohoamisen verran, ainakin tässä vaiheessa.

Maapallon muotoa käsittelevä tutkimus julkaistaan Geophysical Research Lettersin tulevassa numerossa.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...