Löytyikö Aurinkokunnasta uusi planeetta?

Tuoreiden laskelmien mukaan jokin toistaiseksi tuntematon planeetta vaikuttaa joidenkin Aurinkokunnan ulomman osan taivaankappaleiden ratoihin.

tiistai 15. toukokuuta 2012 teksti Richard A. Lovett, National Geographic News

Toistaiseksi tuntematon planeetta saattaa tuoreiden tutkimusten mukaan kierrellä oman aurinkokuntamme pimeillä laitamilla.

Mahdollinen näkymättömissä piileskelevä planeetta on liian kaukana havaittavaksi teleskoopeilla, mutta sen läsnäolosta kielivät niin kutsutun Kuiperin vyöhykkeen kappaleiden oudot kiertoradat, sanoo tähtitieteilijä Rodney Gomes Brasilian kansallisesta observatoriosta Rio de Janeirosta.

Kuiperin vyöhykkeen kohteet ovat Neptunuksen kiertoradan tuolla puolen kiertäviä pieniä ja jäisiä taivaankappaleita, joista osa lasketaan kääpiöplaneetoiksi.

Yksi suurimmista Kuiperin vyöhykkeen kappaleista on aiemmin yhdeksänneksi planeetaksi laskettu Pluto, jonka läpimitta on noin 2 300 kilometriä. Kymmenien muidenkin vyöhykkeen kohteiden läpimitta on satoja kilometrejä, ja uusia löydetään vuosittain.

Uusissa laskelmissa kiehtoo Gomesin mukaan se, että puolisen tusinaa Kuiperin vyöhykkeen kappaletta, muun muassa yksi kaukainen Sednaksi nimetty kohde, kiertävät nykyisiin aurinkokuntamalleihin nähden omalaatuisilla radoilla.

Ratojen omalaatuisuudelle voi olla useitakin selityksiä, sanoo Gomes, joka esitteli havaintojaan viime viikolla American Astronomical Societyn kokouksessa Oregonissa.

Gomes pitää kuitenkin todennäköisimpänä selittäjänä "planeettamassaista seuralaista" eli planeettaa, joka kiertää hyvin kaukana Auringosta mutta on niin massiivinen, että sen painovoima vaikuttaa Kuiperin vyöhykkeen kappaleisiin.

Eksynyt seikkailija?

Gomes analysoi uudessa tutkimuksessaan 92 Kuiperin vyöhykkeen kappaleen kiertoratoja ja vertasi tuloksia tietokonemallien esittämiin tuloksiin siitä, missä kappaleiden pitäisi olla. Hän kokeili malleja ilman planeettaa ja planeetan kanssa.

Ilman jotakin kaukaista maailmaa mallit eivät Gomesin päätelmien mukaan tuota sellaisia reilusti venyneitä kiertoratoja, joita kuusi havaituista kohteista noudattaa.

Seuralaisplaneetan kokoa ei ole pystytty tarkasti määrittämään, sillä mahdollisuuksia on paljon.

Gomes arvelee laskelmiensa perusteella, että havaitun vaikutuksen saisi aikaan esimerkiksi Neptunuksen kokoinen eli noin neljä kertaa Maata suurempi kappale, joka kiertäisi Aurinkoa 225 miljardin kilometrin etäisyydellä eli noin 1 500 kertaa kauempana kuin Maa.

Toisaalta saman voisi saada aikaan myös Marsin kokoinen eli vain noin puolet Maan koosta oleva kappale, joka kiertäisi niin pitkulaista rataa, että se pyyhkäisisi ajoittain Auringon ohi vain kahdeksan miljardin kilometrin päästä.

Gomes arvelee, että mysteeriplaneetta saattaisi olla omasta planeettakunnastaan pois potkaistu ja myöhemmin Auringon vetovoiman piirin ajautunut seikkailija.

Planeettakandidaatti olisi toisaalta voinut muodostua myös lähempänä Aurinkoa. Siinä tapauksessa se olisi ajautunut etäämmälle muiden planeettojen painovoiman töykkimänä.

Niin tai näin, sen löytäminen ei kuitenkaan ole mikään helppo tehtävä.

Ensinnäkin se saattaa olla varsin himmeä, eivätkä Gomesin laskelmat myöskään kerro, mihin suuntaan kaukoputket kannattaisi kääntää. "Se voi olla missä hyvänsä", Gomes sanoo.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...