Pluton pikkuveljen viuhahdus

Uusi tutkimus paljastaa yksityiskohtia kääpiöplaneetta Makemakesta ja valaisee myös sitä, miksi tällä Pluton pikkuveljellä ei ole kattavaa kaasukehää.

keskiviikko 28. marraskuuta 2012 teksti Andrew Fazekas, National Geographic News

Aurinkokuntamme hyisillä laitamilla kiertävä arvoituksellinen kääpiöplaneetta Makemake alkaa vihdoin nousta esiin varjoista, kun tähtitieteilijät ovat saaneet toistaiseksi tarkinta kuvaa tästä Pluton pikkuveljestä.

Vuonna 2005 löydetty Makemake (äännetään polynesialaisen luojajumalan mukaisesti maakee maakee) on yksi viidestä Pluton kaltaisesta kappaleesta, jotka saivat tähtitieteilijät tarkistamaan sanan ”planeetta” määritelmää ja luomaan uuden kääpiöplaneettojen ryhmän vuonna 2006.

Aavistuksen kookkaamman Pluton tapaan tämä jäinen kappale kiertää Aurinkoa Neptunuksen tuolla puolen. Tutkijat olivat olettaneet, että Makemakea peittäisi kattava kaasukehä, mutta nyt saadut todisteet paljastavat, ettei asia ole niin.

Kuin tutkisi 50 kilometrin päässä olevaa kolikkoa

Kansainvälinen tutkijajoukko onnistui ensimmäistä kertaa havaitsemaan Makemaken fyysisiä ominaisuuksia Euroopan eteläisen observatorion Chilessä sijaitsevan tehokkaan kaukoputkikolmikon avulla. Tähtitieteilijät havainnoivat kaukaisen tähden valoa, kun kääpiöplaneetta kulki sen editse.

"Näitä tapahtumia on äärimmäisen vaikea ennakoida ja havaita, mutta ne ovat ainoa keino hankkia tarkkaa tietoa kääpiöplaneettojen olennaisimmista ominaisuuksista", sanoo Jose Luis Ortiz, vasta julkaistun tutkimuksen pääkirjoittaja ja espanjalaisen Instituto de Astrofisica de Andalucian tähtitieteilijä.

Se on vähän kuin yrittäisi tutkia 50 kilometrin päässä olevaa kolikkoa, vertaa Ortiz.

Makemaken kaasukehän puuttuminen valkeni Ortizille ja hänen ryhmälleen, kun takana olevan tähden valo himmeni ja kirkastui äkisti jäisen kappaleen kulkiessa sen editse.

"Kaikki eri paikkojen havaitsijamme näkivät valon katoavan hyvin nopeasti, mikä tarkoittaa sitä, ettei kyseisellä kappaleella voi olla samanlaista kattavaa kaasukehää kuin Plutolla", sanoo Ortiz.

Jos Makemakella olisi kaasukehä, tähden valo olisi himmentynyt ja kirkastunut ylikulun aikana asteittain.

Makemakea peittänee jäinen metaani

Tutkimusryhmän tuoreet havainnot tarkentavat huomattavasti kuvaa Makemakesta. Kaasukehän todennäköisen puuttumisen lisäksi havainnot tarkensivat tietoja kääpiöplaneetan koosta ja pinnasta.

"Uskomme Makemaken olevan navoistaan aavistuksen verran litistynyt pallo, jota peittävät laajalti erittäin valkoiset, lähinnä metaanista koostuvat jääkerrokset", sanoo Ortiz.

"Joissakin paikoissa näkyi kuitenkin merkkejä myös orgaanisesta materiaalista. Tämä materiaali on yleensä hyvin punaista, ja mielestämme pienessä osassa pintaa sävy on varsin tummaa", hän lisää.

Se, miksi Makemakella ei ole kattavaa kaasukehää, on edelleen suuri arvoitus, mutta Ortizilla on asiasta yksi teoria. Plutoa peittää typpijää. Kun Aurinko lämmittää tuota epävakaata ainetta, se muuttuu välittömästi kaasuksi, joka siirtyy osaksi Pluton kaasukehää.

Makemaken pinnalla ei ole typpijäätä, joten Auringolla ei ole siellä mitään, mitä lämmittää kaasuksi ja sen myötä kaasukehäksi.

Makemakella on Plutoa pienempi massa ja heikompi vetovoimakenttä, sanoo Ortiz. Ehkä juuri sen vuoksi Makemake ei ole kyennyt aikojen saatossa pitämään kiinni typestään.

Myös metaanijää muuttuu riittävässä kuumuudessa kaasuksi. Koska Makemake on lähes kiertoratansa etäisimmässä pisteessä Aurinkoon nähden, Ortiz uskoo sen pinnalla olevan metaanin olevan yhä jäässä.

Vaikka metaani muuttuisikin kaasuksi, siitä muodostuva kaasukehä peittäisi Ortizin mukaan korkeintaan kymmenen prosenttia kääpiöplaneetasta.

Uudet havainnot julkaistiin viime viikolla Nature-lehdessä.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...