Onko tähdettömillä planeetoilla elämää?

Maankaltaisilla planeetoilla, jotka ovat sinkoutuneet ulos omasta aurinkokunnastaan, voi jäisen pinnan alla olla nestemäistä vettä ja siten myös elämää, todetaan uudessa tutkimuksessa.

perjantai 11. maaliskuuta 2011 teksti Victoria Jaggard, National Geographic News

Eri puolilla galaksia saattaa olla lukemattomia tähdettömiä planeettoja, jotka ovat sinkoutuneet ulos omasta aurinkokunnastaan ja ajelehtivat nyt avaruudessa. Ajatus on esitetty jo aiemmissa tutkimuksissa, mutta nyt Chicagon yliopiston tutkijat arvelevat, että näillä tähdettömillä taivaankappaleilla saattaisi olla niin paljon lämpöä, että niillä voisi olla nestemäistä vettä ja siten myös elämää.

Avaruudessa ajelehtivia kappaleita kutsutaan "yksinäisiksi arosusiplaneetoiksi", sillä "ne elävät kuin yksinäiset sudet galaktisella arolla". Näillä planeetoilla voi eristävän jää- ja hiilidioksidilumikerroksen alla olla meriä, toteavat tutkijat.

Planeetan meren pohjassa olevat kuumat lähteet saattavat tuottaa mereen kemiallisia energialähteitä. Maassa vastaavista lähteistä peräisin olevat ravinteet antavat bakteereille ja muille eliöille mahdollisuuden elää ilman auringonvaloa.

Tähän mennessä ei ole saatu todisteita siitä, että näitä yksinäisiä planeettoja todellakin olisi olemassa, toteaa Dorian Abbot, joka on geofyysikko Chicagon yliopistossa Yhdysvalloissa. Teoria planeetoista ja niiden merenalaisista lähteistä syntyi Abbotin ja kosmologi Eric Switzerin keskusteluista. "Yritimme kuvailla äärimmäisiä oloja", kertoo Abbot. "Mitä tapahtuisi Maata muistuttavalla planeetalla, jos sen tähti sammuisi? Voisiko niissä oloissa löytyä jokin paikka, jossa saattaisi olla elämää?"

"Jos laajennamme käsitystämme siitä, millaisissa paikoissa voi esiintyä elämää, ja jos elämä voi sellaisissa oloissa kehittyä, paikka saattaa olla missä vain tähtien välissä."

Sisäinen lämpö on tärkeä energialähde myös Maassa

Aikaisemmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että planeetat voivat sinkoutua ulos aurinkokunnastaan raskaampien kappaleiden kanssa käytyjen painiottelujen tuloksena. Tähtitieteilijät ovat esimerkiksi löytäneet monia suuria kaasuplaneettoja, joiden rata kulkee lähellä tähteä. Näitä planeettoja kutsutaan "kuumiksi Jupitereiksi". Tutkijat uskovat, että ne ovat syntyneet kauempana tähdestään ja vaeltaneet sitten nykyisille paikoilleen.

"Jos jokin aurinkokunta muistuttaa omaa Aurinkokuntaamme, ja siellä kaasujättiläiset alkavat liikkua lähemmäs tähteään, ne voivat singota pienemmät kappaleet ulos aurinkokunnasta", selittää Robert Pappalardo, joka on planeettatutkija Nasan Jet Propulsion Laboratory -tutkimuslaitoksessa Pasadenassa Kaliforniassa. Pappalardo ei osallistunut tutkimukseen.

Omassa Aurinkokunnassamme tehtyjen tutkimusten perusteella tiedetään myös, että joillakin Jupiterin ja Saturnuksen kuista hyvin todennäköisesti on jäisen pinnan alla meriä. Jupiterin Europa-kuussa on ilmeisesti jääpeitteinen meri, joka on jopa 160 kilometriä syvä.

"Suurin ero jääkuiden ja yksinäisten planeettojen välillä on se, että jäisen kuun energia syntyy vuorovesivoimista, kun taas yksinäisillä planeetoilla lämpö on peräisin taivaankappaleen muodostumisesta ja radioaktiivisen hajoamisen synnyttämästä lämmöstä, selittää Abbot.

Pappalardon mukaan Jupiterin "Europa ei ole riittävän suuri, jotta siellä edelleen tapahtuisi radioaktiivista hajoamista". Sen sijaan kuu lämpenee kitkan vaikutuksesta, kun Jupiterin painovoima vuorotellen työntää ja vetää jäätä kuin suuri koura, joka puristuu tennispallon ympärille.

Maa sen sijaan on niin suuri, että sillä on yhä syntymästään ylijäänyttä lämpöä. Maan vaipassa on myös paljon radioaktiivisia aineita. Juuri nämä sisäiset lämmönlähteet aiheuttavat mannerlaattojen liikkeet, toteaa Dorian. Auringosta peräisin oleva energia ohjaa ainoastaan Maan pinnalla vallitsevaa ilmastoa. Siellä missä esiintyy mannerliikuntoja, on myös seismistä aktiivisuutta ja vulkaanisia lähteitä.

"Jos laattatektoniikka toimii, yksinäisellä planeetalla paljastuu koko ajan uutta kallioperää", sanoo Abbot. "Se on kemiallisen energian lähde, joka voi ylläpitää elämää".

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...