Kerättyään luonnosta tuhansia naarashämähäkkejä tutkijat havaitsivat, että yli kymmeneltä prosentilta niistä puuttui ainakin yksi kahdeksasta jalasta.
"Pohdimme, mahtaako se haitata niitä millään tavalla", sanoo yksi tutkimuksen kirjoittajista, ranskalaisen Nancyn yliopiston Alain Pasquet.
Tutkijaryhmä sijoitti 123 Zygiella x-notata -hämähäkkiä omiin muovilaatikoihin, joihin ne pystyivät kutomaan verkkojaan. Hämähäkeistä 60 oli kahdeksanjalkaisia, 63 oli menettänyt ainakin yhden jaloistaan.
Pasquet kollegoineen havaitsi, että jalkapuolihämähäkkien kutomat verkot eivät eronneet olennaisesti kahdeksanjalkaisten kutomista.
Seuraavaksi tutkijat laittoivat laatikoihin kärpäsiä ja havaitsivat, että jalkoja menettäneet hämähäkit pystyivät mainiosti myös saalistamaan ja syömään hyönteisiä.
"Yllätyimme siitä kovasti. Olimme odottaneet jalkojen puutteen vaikuttavan hämähäkkien saalistuskykyyn, mutta emme havainneet sen vaikuttavan asiaan mitenkään", sanoo Pasquet.
Havaintojensa perusteella tutkijat väittävät, että hämähäkeille kasvaa jalkoja, joita ne eivät välttämättä tarvitse. Niistä voi olla hyötyä esimerkiksi paetessa saalistajaa, joka on iskenyt kiinni yhteen jalkaan.
Jalkoja ei kuitenkaan ole varaa menettää rajattomasti. Tutkijat löysivät luonnosta vain joitakin hämähäkkiyksilöitä, jotka olivat menettäneet useamman kuin kaksi jalkaa. Viisijalkaisten laboratoriossa kutomien verkkojen laatu oli selvästi muita heikompaa.
Hämähäkkien jalkoja käsitellyt tutkimus julkaistiin hiljattain Naturwissenschaften-lehdessä.
Osallistu National Geographicin Kuukauden kuva -kilpailuun tästä.
Katso hieno intervallivideo Yosemiten kansallispuistosta Yhdysvalloista.
Voita VIP-liput Steve McCurryn valokuvanäyttelyn avajaisiin Kööpenhaminassa.
Vuosien varrella moni merkittävä mies ja nainen olisi ansainnut Nobelin palkinnon mutta jäänyt sitä ilman
Kun tilaat National Geographic -lehden, selvität samalla sään, reitin tai ongelman keittiössä. Nyt 6 lehteä + sääasema, GPS-kello tai veitsisetti.