Pikkuruisen, noin kymmenen grammaa painavan ja neljä senttimetriä pitkän pitkäsormisiipan uskottiin pitkään syövän vain hyönteisiä. Niinpä tutkijat yllättyivätkin vuonna 2003 löytäessään lepakon ulosteiden joukosta kalanruotoja ja -suomuja. Selvittääkseen kalastavatko lepakot aktiivisesti bilbaolaisen Baskimaan yliopiston Joxerra Aihartza kollegoineen alkoi tarkkailla eläinten ruokailukäyttäytymistä pienten radiojäljittimien avulla.
Hiljattain ryhmä onnistui ottamaan videokuvaa kalastavista lepakoista. ”Ne lentävät matalalla veden yllä ja pyytävät kynsiinsä pinnassa ruokailevia kaloja, esimerkiksi moskiittokaloja”, sanoo Aihartza.
Koko maailmassa tunnetaan vain muutama kalastava lepakkolaji, ja pitkäsormisiippa (Myotis capaccinii) on ainoa Joxerra Aihartzan ja hänen kollegoidensa tuntema kalastava eurooppalainen lepakkolaji. Vaikka se onkin taitava kalastaja, se syö tiettyihin aikoihin vuodesta enimmäkseen vesihyönteisiä, ryhmä sanoo. ”Ajoittain se pyytää enemmän kalaa, minkä uskomme liittyvän saatavuuteen. Tutkimme asiaa parhaillaan”, Aihartza sanoo.
Pitkäsormisiippaa tavataan saalistamassa kosteikkojen ja vesistöjen yllä sen koko esiintymisalueella, joka yltää Välimeren rannikolta Marokosta, Algeriasta ja Euroopasta aina Libanoniin Jordaniaan ja Iraniin asti. Lajin säilymisen suurimpia uhkia ovat Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) mukaan vesien saastuminen, patorakentaminen ja kosteikkojen häviäminen.
”Elinympäristöjen löytäminen on tälle lepakolle todellinen ongelma, ja Espanjassa se onkin jo uhanalainen laji”, sanoo Joxerra Aihartza.
Osallistu National Geographicin Kuukauden kuva -kilpailuun tästä.
Katso hieno intervallivideo Yosemiten kansallispuistosta Yhdysvalloista.
Voita VIP-liput Steve McCurryn valokuvanäyttelyn avajaisiin Kööpenhaminassa.
Vuosien varrella moni merkittävä mies ja nainen olisi ansainnut Nobelin palkinnon mutta jäänyt sitä ilman
Kun tilaat National Geographic -lehden, selvität samalla sään, reitin tai ongelman keittiössä. Nyt 6 lehteä + sääasema, GPS-kello tai veitsisetti.