Syöty etana säilyy hengissä

Hyvin pienet etanat voivat säilyä hengissä jouduttuaan linnun ateriaksi  – ja ne tulevat ulos ruoansulatuskanavan toisesta päästä täysin vahingoittumattomina, todetaan tuoreessa tutkimuksessa.

Luonnossa vapaana elävien japaninrillien (Zosterops japonicus) ulosteita tutkineet biologit ovat havainneet niissä hämmästyttävän paljon eläviä Tornatellides boeningi -etanoita. Tämä 0,25 sentin kokoinen etana on yleinen Hahajiman saaressa, joka sijaitsee noin tuhat kilometriä Tokiosta etelään.

Japanilaisen Tohokun yliopiston jatko-opiskelija Shinichiro Wada syötti muutamien kollegoidensa kanssa laboratoriossa japaninrilleille yli sata etanaa. Lisäksi annettiin 55 T. boeningi -etanaa toisen niitä syövän lintulajin, japaninbulbulin, yksilöille.

Tutkijaryhmä havaitsi, että noin 15 prosenttia etanoista läpäisi elävänä molempien lintulajien ruoansulatuskanavat. Yksi etana jopa laski munansa pian sen jälkeen, kun se oli tullut ulos linnun peräaukosta – nähtävästi uskomaton retki ei ollut vaikuttanut siihen mitenkään.

Etanat matkustavat lintujen suolistossa

Etanoiden matka linnun suoliston läpi kestää 0,5–2 tuntia. Tänä aikana ne saattavat joutua linnun mukana aivan uusille asuinsijoille.

Tutkijat kartoittivat myös Hajahiman saaren T. boeningi -etanapopulaatioiden geneettisiä eroja. Eri populaatiot näyttivät risteytyneen keskenään maantieteellisistä etäisyyksistä huolimatta. Tämä voi selittyä juuri sillä, että linnut ovat kuljettaneet etanoita pitkienkin matkojen päähän.

Tälläkin kulkutavalla on kuitenkin tutkijoiden mukaan rajoituksensa. Koska lintujen ruoansulatus on melko nopeaa, "uskomme, että etanan olisi vaikeaa muuttaa kokonaisen saariston ylitse", Shinichiro Wada kirjoittaa sähköpostissa.

Henkiinjäämiselle ei varmaa selitystä

Arvoitukseksi jää vielä se, miten etanat onnistuvat säilymään hengissä jouduttuaan linnun syömäksi. Niiden pieni koko ehkä estää niiden kuorta rikkoutumasta, mutta ruoansulatusprosessin läpäisy tuskin silti on mikään huvimatka yhdellekään elävälle oliolle.

Shinichiro Wadan mukaan T. boeningi -etanat, samoin kuin monet muut maaetanat, voivat sulkea kuorensa aukon kuivuneesta limasta muodostuvalla kalvolla.

"Tämä voi olla ratkaiseva tekijä, koska kuoren aukon pieni koko ja sitä peittävä kalvo saattavat estää ruoansulatusnesteitä tihkumasta kuoren sisään", Wada toteaa.

Etanatutkimus julkaistiin 21. kesäkuuta Journal of Biogeography -tiedelehdessä.