Jättikynsi oli petoliskon salainen ase

Vasta löydetyt harvinaiset fossiilit antavat uutta tietoa petodinosaurusten käyttäytymisestä.

torstai 29. syyskuuta 2011 teksti Christine Dell'Amore, National Geographic News

Paleontologit ovat löytäneet "uskomattoman harvinaisia" fossiilisia jäännöksiä ennen tuntemattomasta petodinosauruslajista. Löydetyn yksilön jättikyntinen jalka oli murtunut pahasti noin 76 miljoonaa vuotta sitten.

Kaksi metriä pitkä Talos sampsoni eli liitukauden lopulla Pohjois-Amerikan sateisissa, "kasvihuonemaisissa" maisemissa. Matalavetinen salmi jakoi Pohjois-Amerikan tuolloin kahteen osaan – läntiseen Laramidiaan ja itäiseen Appalachiaan.

Se on yksi harvoista troodonttiteropodeista – pienistä, lintumaisista petoliskoista – joita Pohjois-Amerikasta on löydetty, sanoo tutkimusta johtanut selkärankaispaleontologi Lindsay Zanno chicagolaisesta Fieldin luonnonhistoriallisesta museosta.

Sattuman satoa

Tohtoriopiskelija Mike Knell löysi Talosin vuonna 2008 etsiessään Utahista kilpikonnafossiileja. "Hän törmäsi yhteen hienoimmista Pohjois-Amerikasta löytyneistä petodinosauruksista", Zanno sanoo.

"Se oli jännittävä löytö kaikille, jotka pääsivät työskentelemään sen parissa."

Hirmulisko on saanut nimensä kreikkalaisen mytologian Talos-hahmosta – siivekkäästä olennosta, jonka väitettiin juoksevan salaman nopeudella – ja utahilaisesta paleontologista Scott Sampsonista.

Kynnellä kiinni saaliiseen?

Kenties kiinnostavin piirre Talosissa on sen vammautunut etuvarvas, josta on saatu uutta verta väittelyyn troodonttien jättimäisen, sirppimäisen kynnen käyttötarkoituksesta, sanoo Zanno.

Paleontologit ovat tarjonneet sille monenlaisia selityksiä: se esimerkiksi auttoi troodontteja kiipeämään, toimi aseena saaliin tappamisessa tai tappelussa ja jopa auttoi hirmuliskoa puhdistautumaan.

Kun tutkijat analysoivat tietokonekerroskuvia Talosin varvasluusta, he havaitsivat merkkejä vammautumisesta, kenties toisen eläimen puremasta.

Jos Talos olisi varannut kyseiselle jalalle kävellessään, se olisi ontunut, mikä puolestaan olisi aiheuttanut näkyviä muutoksia luurangon rakenteeseen, huomauttaa Zanno.

Sen sijaan "huomasimme asian olevan tasan päinvastoin", hän sanoo. Luuranko oli joka suhteessa muutoin vahingoittumaton.

Tämä tukee teoriaa, jonka mukaan petohirmulisko kantoi hirmukynttään irti maasta. Tuota ajatusta tukevat jo jäljet, joissa ei näy kynnenmerkkejä. Näin kertoo tutkimus, joka julkaistiin 19. syyskuuta PLoS ONE-lehdessä.

Talos saattoi käyttää kynttään saalistaessaan kuin pistintä ja esimerkiksi kavuta sen varassa isomman saaliseläimen selkään, Zanno sanoo. Toinen mahdollisuus on se, että lisko käytti kynttä nykyisten lintujen lailla aseena taistellessaan muita hirmuliskoja vastaan.

Se "avaa meille eläimen elämään sellaisen näkymän, jota emme saa tavallisista, arkisista näytteistä", sanoo Zanno.

Oliko löydetty lisko kaikkiruokainen?

Varpaan vaurioituminen onnettomuudessa viittaa siihen, että hirmulisko käytti sitä aseena, sanoo selkärankaispaleontologi Thomas R. Holtz, Jr. Marylandin yliopistosta.

Talos "ei todennäköisesti saanut tuollaista vammaa sukiessaan höyheniään", sanoo Holtz, joka ei ollut mukana tutkimuksessa.

Holtz otaksuu uusien löytöjen ja aiempien hirmuliskonjälkien perusteella, että lisko käytti kynttään pienten saaliiden niittaamiseen ja isompien silpomiseen.

Vammautuneen hirmuliskon hengissä säilyminen taas viittaa Holtzin mukaan siihen, että eläin oli kaikkiruokainen. Kun kynnestä ei enää ollut apua saalistuksessa, dinosaurus joutui luultavasti syömään kasveja tai muuta ruokaa selviytyäkseen toipumisajasta.

Holtz sanoo havainneensa kollegoineen aiemmin, että troodonttien hampaat muistuttivat enemmänkin kasvinsyöjämatelijoiden kuin lihansyöjien hampaita.

Lindsay Zanno lisää, että "emme kuitenkaan koskaan pääse tarkkailemaan tämän eläimen käyttäytymistä – asiasta tullaan aina kiistelemään".

Mutta "mitä enemmän yksittäisiä todisteketjuja pystymme keräämään hypoteesin tueksi, sitä vahvemmaksi se muodostuu".

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...