Torahampainen kääpiödinosaurus

Vasta löydetty kääpiödinosaurus, Pegomastax africanus, käytti teräviä hampaitaan todennäköisesti puolustautumiseen ja laiduntamiseen, ei saalistukseen, kertoo uusi tutkimus.

maanantai 15. lokakuuta 2012 teksti Christine Dell'Amore, National Geographic News

Pienellä hirmuliskolla oli vampyyrimaiset torahampaat, joilla se ahmi ... kasveja?

Näin kertoo uusi tutkimus Pegomastax africanuksesta, 60 senttimetriä pitkästä heterodontosaurista, joka eli noin 200 miljoonaa vuotta sitten.

Heterodontosaurit ovat pieniä, komeahampaisia dinosauruksia, jotka "pyörivät muiden hirmuliskojen jaloissa dinosauruskauden alkuvaiheissa", sanoo tutkimusta johtanut NG:n nimikkotutkija Paul Sereno.

Piikkisikamaisten piikkien peittämä, papukaijakuonoinen P. africanus näytti "oudolta pikkulinnulta", sanoo Chicagon yliopiston paleontologi Sereno.

Sen torahampaat muistuttivat Serenon mielestä kuitenkin enemmän sikamaisen pekarin tai afrikankääpiökauriin hampaita, ja nämä nykyäänkin elävät kasvinsyöjät taas käyttävät hampaitaan puolustautumiseen ja ruuanetsintään.

Tämä dinosauruslaji oli eteläisen Afrikan jokien metsikköisillä rantamilla niihin aikoihin, kun Pangaia-supermanner oli alkanut erkaantua pohjoiseksi ja eteläiseksi maamassaksi.

Outolinnun rekonstruktio

Sereno tunnisti P. africanuksen Harvardin yliopiston fossiilikokoelmasta, joka oli kerätty Etelä-Afrikasta 1960-luvulla, valmistellessaan heikosti tunnettujen heterodontosaurien kattavaa analyysia.

Saadakseen tietoa hirmuliskon hampaidenkäyttötavoista Sereno kokosi P. africanuksen leuat ja hampaat yhteen. Sitten hän vertaili rekonstruktiota sekä lihansyöjähirmuliskojen että nykyisten torahampaisten kasvinsyöjien leukoihin ja hampaisiin.

Sereno havaitsi, että P. africanuksen torahampaat olivat hyvin samankaltaiset kuin pekarin tai afrikankääpiökauriin hampaat, joita käytetään itsepuolustukseen ja kumppaneista taistelemiseen.

Teoria sai tukea siitä, että P. africanuksen torahampaan hammaskiilteestä löytyi taisteluista kertovia kulumajälkiä ja murtumia.

Sereno on myös sitä mieltä, että P. africanuksen ylä- ja alaposkihampaat paloittelivat kasviravintoa kuin itseteroittuvat sakset. Havaintoa esitellään yksityiskohtaisemmin tutkimuksessa, joka julkaistiin ZooKeys-lehdessä.

Kääpiödinosaurus oli aikaansa edellä

Uuden heterodontosaurilajin löytäminen ei ole "mitenkään merkittävää", kirjoittaa Yhdysvaltain luonnonhistoriallisen kansallismuseon selkärankaispaleontologi Hans-Dieter Sues sähköpostissaan.

"Mutta kattava analyysi kaikista tämän ryhmän eriskummallisista dinosauruksista on uraauurtava", sanoo Sues, joka ei itse ollut mukana tutkimustyössä.

Erityisen vaikutuksen Suesiin tekee se, että Sereno "onnistui selvittämään, kuinka nämä dinosaurukset jauhoivat ruokaansa, sillä se auttaa ymmärtämään niiden omalaatuista, poskihampaita muistuttavaa hammaskalustoa".

Lisäksi tutkimus paljasti sen, että P. africanuksen leuan kehittynyt rakenne oli aikaansa edellä, sanoo Paul Sereno. Vastaavia rakenteita kehittyi nisäkkäille vasta miljoonia vuosia myöhemmin.

Sereno vitsaili, että jos kotikissan kokoinen dinosaurus eläisi vielä nykyäänkin, "siitä saisi hienon lemmikin, jos sen saisi opetettua olemaan näykkimättä".

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...