Valtava uusi dinosauruslaji

Pitkäkaulaisilla jäteillä oli heikot kallot ja pikkuruiset hampaat.

perjantai 5. maaliskuuta 2010 teksti Christine Dell’Amore, National Geographic News

Neljä ennen tuntemattoman kasvinsyöjädinosauruksen kalloa voivat antaa uutta tietoa suurimmista maapallolla koskaan eläneestä maaeläimestä. Tutkimus julkaistiin helmikuussa Naturwissenschaften-lehdessä.

105 miljoonaa vuotta vanhat Abydosaurus mcintoshin kallot löydettiin 1990-luvun lopun ja vuoden 2003 välillä tehdyissä kaivauksissa Yhdysvalloista, itäisen Utahin Dinosaur National Monument -alueelta.

Vaikka paikka on tunnettu fossiilien kultamaana, uusi kallolöytö on paleontologien mukaan äärimmäisen harvinainen.

Tällä nelijalkaisiin kasvinsyöjiin eli sauropodeihin kuuluneella lajilla oli nimittäin pitkän kaulan jatkeena pieni, hento pää, joka irtosi muusta ruumiista pian kuoleman jälkeen.

Sauropodien kallot ovat harvinaisia löytöjä. ”Siksi näenkin mielessäni tällaisten päättömien sauropodien laumoja”, paljastaa yksi tutkimuksen tekijöistä, paleontologi Brooks Britt yhdysvaltalaisesta Brigham Young -yliopistosta. ”Tiedämme todella vähän niiden päistä, ja äkkiä meillä onkin tutkittavana niitä peräti neljä kappaletta.”

Löydetyt kallot kuuluivat aikuisiän kynnyksellä olleille hirmuliskoille, jotka ovat olleet noin kahdeksan metriä pitkiä. Niiden luurangot olivat säilyneet hyvin, sillä eläimet jäivät pian kuoltuaan hiekan ja mudan peittoon. Jos ne eivät olisi kuolleet nuorina, ne olisivat kasvaneet arvatenkin noin 15-metrisiksi.

Brittin mukaan on epäselvää, miten neljä dinosaurusta menehtyivät. Luultavasti ne kuitenkin kyyhöttivät kuollessaan vieri vieressä pienessä laaksossa, kenties virran rantamilla.

Tutkimusryhmä aikoo käydä läpi arvoituksellisten kallojen pienimmänkin luun saadakseen lisää johtolankoja eläinten kuolintavasta. ”CSI New Yorkin sijaan meillä on käynnissä CSI Liitukausi”, Britt vitsailee.

Valtavan eläimellä oli pikkuruiset hampaat

Hämmästyttävintä löydöissä on Brittin mukaan se, että Abydosauruksen kallo on hyvin samankaltainen kuin läheisimmän sukulaisensa, jättiläismäisen Brachiosauruksen, joka taivalsi Maan päällä 45 miljoonaa vuotta aiemmin.

Kallojen samanlaisuudesta huolimatta Abydosauruksen purukalusto oli kuitenkin kummallisen pieni sukulaiseensa verrattuna: Brachiosauruksen hampaat olivat leveydeltään yleensä ihmisen peukalon luokkaa, mutta äskettäin löydetyn lajin hampaat kapeampia kuin pikkurilli.

Brittillä ja hänen kollegoillaan on kaksi teoriaa pikkuruisten hampaiden arvoituksesta. Hampaiden voimakas kuluminen saattaa viestiä siitä, että kyseisten dinosaurusten hampaat uusiutuivat usein. Ja pienten hampaiden kasvattamiseen kuluu vähemmän energiaa kuin suurten.

Hampaiden pienuus on saattanut myös johtua siitä, että pieniä hampaita on mahtunut jättiläisten suuhun enemmän. Tämä olisi lisännyt kiilteen osuutta hammaskalustossa, mistä puolestaan olisi ollut suuri hyöty sauropodien riipiessä ja katkoessa kasveja, jotka ne ovat sitten nielleet kokonaisina.

Ajatukset ovat vasta pientä esimakua siitä, mitä kaikkea Abydosaurusten tutkimus voi vielä paljastaa. Lajin latinankielinen nimi perustuu muinaiskreikkalaiseen Abydoksen kaupunkiin, joka oli elämän, kuoleman ja hedelmällisyyden egyptiläisen jumalan, Osiriksen, pään ja kaulan tarunomainen hautaamispaikka.

”Abydosaurusten kanssa aloitamme eri päästä kuin tavallisesti”, Britt kuvaa; lähtökohtana hirmuliskon kuvan luomisessa on nyt siis pää eivätkä selkäranka tai muut luut kuten yleensä.

”Voimme aloittaa lajin tutkimukset aivan uudella tavalla."

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...