Miksi kissat kehräävät?

Jokainen kissanomistaja voi vahvistaa yleisen käsityksen, jonka mukaan kehrääminen liittyy hyvänolontunteeseen tai viestintään, mutta uuden tutkimuksen mukaan se voi olla myös biomekaaninen parantamismekanismi.

Kissa ei nimittäin kehrää ainoastaan ollessaan iloinen ja tyytyväinen vaan myös esimerkiksi silloin, kun se on loukkaan­tunut, juuri synnyttänyt tai pelästynyt pahoin. Kehräys­äänen tarkasta syntytavasta ei silti vielä ole päästy selvyyteen, mutta kyse on 25–150 hertsin värähtelystä. Tutkimusten mukaan kyseisen taajuusalueen värähtely parantaa luuntiheyttä ja lihaksia – niin eläimillä kuin ihmisilläkin.

Sekin on todistettu, että etenkin matalilla äänentaajuuksilla on terapeuttisia vaikutuksia: ne lieventävät kipuja, edistävät haavojen paranemista, vähentävät turvotusta ja helpottavat hengenahdistusta. Koska kissa on sopeutunut säästämään energiaa loikoilemalla ja nukkumalla pitkiä aikoja, kehrääminen saattaa olla keino, jolla se stimuloi luitaan ja lihaksiaan käyttämättä liikaa energiaa.

Esimerkiksi koiriin verrattuina kissojen luut paranevat huomattavasti nopeammin ja myös vähemmin komplikaatioin. Tästä ominaisuudesta saattaa olla peräisin myös myytti kissojen yhdeksästä elämästä – kenties niillä on synnynnäinen kyky parantaa itse itsensä.

Kaikki pienet kissaeläimet osaavat kehrätä, ja isoista kissoistakin ainakin gepardi, mutta leijonat, tiikerit ja leopardit eivät. Ne sen sijaan osaavat karjua, ja siihen pienet kissat eivät kykene.

Miksi kissoilla on yhdeksän elämää? Napsauta tästä ja katso video ketteristä kissoista.