Argentiinalainen sarvisammakko on valtavan muinaissammakon nykysukulainen. 

© Wikimedia

Naps! Muinaissammakolla oli puruvoimaa kuin isolla kissaeläimellä

Tutkijat ovat laskeneet 41-senttisen muinaissammakon puruvoiman. Sen leuat olivat kolme kertaa niin voimakkaat kuin ihmisen.

torstai 5. lokakuuta 2017 teksti Karine Kirkebæk / Tieteen Kuvalehti

Muinaissammakko Beelzebufo ampinga oli rantapallon kokoinen ja suurin koskaan Maan päällä elänyt sammakko. 

Se painoi noin 4,5 kiloa, ja se eli Madagaskarissa 65–70 miljoonaa vuotta sitten. 

Beelzebufo ampingan nykysukulainen, sarvisammakko, elää Etelä-Amerikassa. Juuri sarvisammakoita tutkimalla on saatu selville Beelzebufo ampingan huima puruvoima.

Tutkijat mittasivat sarvisammakon leukojen lujuutta antamalla sen purra eräänlaista muuntajaa, joka ilmaisi purennan voimakkuuden. 

Puruvoimaa kuin jaguaarilla

Nykyisin elävällä sarvisammakolla on 4,5 sentin levyinen suu, ja se puree leukansa yhteen 30 newtonin voimalla. Se vastaa likipitäen voimaa, jolla maapallo vetää puoleensa kolmen kilon painoista kappaletta. Tätä lukua tutkijat käyttivät laskelmissaan lähtökohtana.

Beelzebufo ampinga -sammakon suulla oli leveyttä noin 15,4 senttiä, mistä voitiin päätellä sen puruvoimaksi 2 200 newtonia. Se taas vastaa 224:ää kiloa. 

Ihmisen leukojen puruvoima vastaa suunnilleen 80:tä kiloa ja jaguaarin noin 240:tä kiloa. Suistokrokotiilin 3 510:tä kiloa vastaava puruvoima taas on maailman suurin.

Ruokalistalla paljon valinnanvaraa

Jykevien leukojensa ansiosta Beelzebufo ampinga saattoi etsiä ravintoaan paljon laajemmasta valikoimasta kuin nykyiset sammakot. 

Muinaisen jättisammakon oletetaan syöneen sisiliskoja, pieniä selkärankaisia ja pieniä hirmuliskoja. 

Beelzebufo ampinga tunnetaan myös paholaissammakkona, koska kreikan sana beelzebub tarkoittaa paholaista ja latinan sana bufo puolestaan sammakkoa. 

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...