Orankeja metsästetään ruuaksi

Indonesian Borneolla tapetaan vuosittain satoja orankeja ruuaksi tai siksi, että niiden pelätään vahingoittavan viljelykasveja, kertoo uusi tutkimus.

Borneonorankinaaras poikasineen Gunung Palungin kansallispuistossa Indonesiassa.
Tim Laman, National Geographic
Borneonorankinaaras poikasineen Gunung Palungin kansallispuistossa Indonesiassa.

Indonesian borneonorankeja uhkaa tuho, koska ihmiset käyttävät niitä ravinnokseen, paljastaa uusi tutkimus.

Satoja ihmisapinoita tapetaan vuosittain lihan vuoksi tai siksi, että niiden pelätään vahingoittavan viljelykasveja Kalimantanin alueella Borneon saarella. Näin kertoo kyselytutkimus, johon osallistui 7 000 maalaiskylien asukasta.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että Kalimantanissa tapetaan vuosittain 750–1 790 borneonorankia. Luku on tutkimuksen mukaan niin suuri, että se muodostaa vakavan uhan lajin säilymiselle Kalimantanissa.

Orankeja on kahta lajia: borneonorankia ja sumatranorankia. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokittelee molemmat erittäin uhanalaisiksi, mutta kyseisessä tutkimuksessa käsiteltiin vain Kalimantanin borneonorankeja.

Tutkijat arvioivat, että jos jonkin populaation orankinaaraista tapetaan vuositasolla enemmän kuin yksi prosentti, kanta kuolee sukupuuttoon, joten numerot eivät todellakaan ole Kalimantanin ihmisapinoiden puolella.

Jos uroksia ja naaraita oletetaan tapettavan yhtä paljon, vuosittain tapetaan kaikkiaan 375–1 550 orankinaarasta: siis 0,9–3,6 prosenttia Kalimantanin naaraista.

Ihmiset vastaan orangit

Oxfordin yliopiston eläinekologi Amy Dickman sanoo, ettei yllättynyt Indonesiassa tapettavien orankien määrästä.

Siitä huolimatta "moni on yllättynyt tappamisen laajuudesta", sanoo National Geographic Societyn alaisen Big Cats Initiativen rahoittamaa WildCRU-hanketta (Wildlife Conservation Research Unit) johtava Dickman. Hankkeessa tutkitaan ihmisten, leijonien ja muiden Tansanian suurten lihansyöjien välisiä konflikteja.

"Elinympäristöjen katoaminen kyllä huolettaa ihmisiä, ja niin pitääkin, mutta niiden suojeleminen taas johtaa usein tilanteisiin, joissa eläimet ajautuvat ihmisten alueille ja menettävät konfliktin seurauksena henkensä."

Toinen ongelma on se, että ihmiset pääsevät yleensä niskan päälle villieläimiä vastaan, sanoo Dickman, joka ei ollut mukana orankitutkimuksessa.

"Ihmisillä on nyt paljon tuhovoimaisempia tapoja ratkoa selkkauksia", sanoo Dickman.

"Ennen eläimiä pystyttiin tappamaan vain yksinkertaisilla ansoilla tai keihäillä, mutta nyt käytössä on esimerkiksi myrkkyjä, rynnäkkökivääreitä ja räjähteitä, mikä tekee eläinten hallinnasta tappamalla paljon helpompaa."

Rinnakkaiseloa villieläinten kanssa

Mahdollinen valopilkku on se, että tutkimuksen mukaan vain pieni määrä ihmisiä ilmoitti tappaneensa orangin. Tutkimuksen mukaan nekin kalimantanilaiset, jotka ovat orankeja tappaneet, ovat tehneet sen korkeintaan muutaman kerran eläessään.

"Tämä viittaa siihen, että useimmat orankitapot ovat tapahtuneet vain siksi, että siihen on tarjoutunut tilaisuus", kirjoittavat tutkijat PLoS ONE-verkkolehdessä 11. marraskuuta. "Siksi voisi olla suhteellisen helppoa saada ihmiset vakuuttuneiksi siitä, että niiden tappaminen ei enää ole yhteiskunnallisesti hyväksyttävää."

Amy Dickman sanoo, että yksi tärkeä keino estää ihmisten ja luonnonvaraisten eläinten väliset ristiriidat on antaa ihmisille mahdollisuus elää rauhanomaisesti rinnakkain eläinten kanssa.

Dickmanin WildCRU-ryhmä on Tansaniassa esimerkiksi auttanut kyläläisiä hankkimaan parempia karja-aitauksia. Nämä toimet ovat vähentäneet suurten lihansyöjien tekemät hyökkäykset karjan kimppuun kahdesta kerrasta viikossa nollaan.

Tilaa uutiskirje

National Geographicin ilmainen uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat joka viikko:

  • Upeimmat kuvat
  • Parhaat artikkelit
  • Viikon visan

Uusi lehti: Pois alta, T. rex!

Tilaus: Valtava Spinosaurus oli maapallon suurin ja tappavin hirmulisko – T. rexiäkin suurempi. Lue jännittävästä matkasta, jolla sen luuranko löytyi!

Osallistu kuukauden kuva -kilpailuun

Osallistu National Geographicin pohjoismaiseen kuvakilpailuun. Lokakuun teemana ovat ilta- ja yökuvat. Voittajakuvat julkaistaan lehdessä.

Tieteen Kuvalehti
Historia
National Geographic

Copyright © 2009 Bonnier Publications