Muinaisuus kaivautuu esiin Siriussolasta

Pohjoisgrönlantilainen Siriussola saattaa kätkeä sisäänsä ratkaisevaa tietoa maapallon elämän alkuvaiheista. Kansainvälinen geologiryhmä etsi kesällä 2011 kivikkoisesta rinteestä niveljalkaisfossiileja, jotka olivat hautautuneet trooppiseen merenpohjaan noin 520 miljoonaa vuotta sitten. Noihin aikoihin Grönlanti sijaitsi selvästi nykyistä etelämpänä, päiväntasaajan tienoilla.

Pohjoisgrönlantilainen Siriussola saattaa kätkeä sisäänsä ratkaisevaa tietoa maapallon elämän alkuvaiheista.

Kansainvälinen geologiryhmä etsi kesällä 2011 kivikkoisesta rinteestä niveljalkaisfossiileja, jotka olivat hautautuneet trooppiseen merenpohjaan noin 520 miljoonaa vuotta sitten.

Noihin aikoihin Grönlanti sijaitsi selvästi nykyistä etelämpänä, päiväntasaajan tienoilla.

Siriussolasta on löydetty kymmenisen tuhatta poikkeuksellisen hyvin säilynyttä fossiilia, ja valtavan lukumäärän ansiosta esimerkiksi nykyisten rapujen ja hämähäkkien esimuodoista on pystytty tekemään malleja (yllä ja alla).

Paikka löydettiin jo vuonna 1984, mutta hakkua siellä ei tarvinnut käyttää ennen vuotta 2009, vaikka ryhmiä oli vieraillut siellä monesti aiemminkin – fossiileja pystyi nimittäin poimimaan maasta kuin marjoja.

Vain kaksi paikkaa koko maailmassa vetää kyseisen aikakauden fossiilien määrän ja laadun suhteen vertoja Siriussolalle: Kanadan Burgess Shale ja Kiinan Chengjiang.

Kaikki kolme kuvastavat valtavaa lajirunsautta. 520 miljoonaa vuotta sitten tapahtui nimittäin äkillinen monisoluisen elämän purskahdus, niin kutsuttu kambrikauden lajiräjähdys. Sen syytä ei tiedetä, mutta yhdeksi selitykseksi on arveltu ilmakehän happipitoisuuden kasvua.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...