Susien paluu

Susi katsottiin 1960-luvun lopulla hävitetyksi Skandinavian niemimaalta, mutta se on tehnyt näyttävän paluun sen jälkeen kun joitakin yksilöitä Venäjältä ja Suomesta asettui norjalaisen Hedmarkin ja ruotsalaisen Värmlandin tienoille.

Susikanta on sittemmin vahvistunut, ja Ruotsin valtiopäivät on päättänyt, ettei kanta saa kasvaa yli 210 yksilöön. Tämän vuoden alussa Ruotsissa sallittiin suuren porun saattelemana jälleen susijahdit, joissa oli tarkoitus kaataa 27 sutta.

Ruotsalais-norjalainen susitutkimushanke SKANDULV valvoo susikantaa molemmin puolin rajaa ja laittaa susille radiopantoja, jotka välittävät tietoa susien liikkumisesta, lisääntymisestä, kuol­leisuudesta ja saalistuksesta.

SKANDULVin tekemät geneettiset analyysit osoittavat, että Ruotsin ja Norjan susikanta kärsii pahasta sisäsiittoisuudesta, joka voi koitua sen kohtaloksi. Tämän hetken tietojen perusteella Skandinavian susikannan geneettinen perusta rakentuu vain viiden suden varaan, ja susikannan säilyminen elinvoimaisena edellyttääkin sitä, että Venäjältä ja Suomesta satunnaisesti tulevat yksilöt pääsisivät kulkemaan etelämmäs ja tuomaan oman lisänsä susien geeniperimään.

SKANDULV kartoittaa verikokeiden perusteella geneettisesti hyödyllisimpiä susiyksilöitä, jotta niitä voitaisiin suojella mahdollisimman tehokkaasti.