Lucyn sukulainen yllättää

Äskettäin löydetty Lucyksi kutsutun ihmisen esi-isän miespuolinen sukulainen näyttäisi viettäneen enemmän aikaa jalkeilla kuin puissa kiipeillen. Uuden tutkimustiedon mukaan tämä tukee teoriaa siitä, että ihminen alkoi kävellä kahdella jalalla aiemmin kuin tähän asti on oletettu.

Vuonna 1974 löytynyt 3,2 miljoonan vuoden ikäinen Lucyn luuranko kuuluu Australopithecus afarensis -lajiin, josta nykyihminen tutkijoiden mukaan polveutuu suoraan.

Hennon varren ja arviolta 110 senttimetrin pituuden perusteella on arveltu, että Lucy ei ollut täysin sopeutunut kävelemään ihmismäisesti kahdella jalalla.

Nyt kuitenkin 3,6 miljoonaa vuotta vanhan miespuolisen sukulaisen löytäminen horjuttaa tätä teoriaa, kertoo yksi tutkimuksen tekijöistä, Yohannes Haile-Selassie, biologisen antropologian osaston johtaja yhdysvaltalaisessa Clevelandin luonnonhistoriallisessa museossa.

”Löydön ansiosta voimme nyt todeta melko suurella varmuudella, että Lucy sukulaisineen osasi kulkea kahdella jalalla miltei yhtä hyvin kuin me ja että ihmisen jalat ovat pidentyneet aiemmassa kehitysvaiheessa kuin tähän asti on luultu”, Yohannes Haile-Selassie kertoo lausunnossaan.

Ihmisen kaltainen ”ison miehen” A. afarensis -fossiili

Tiedeyhteisö on ristinyt A. afarensisin uuden fossiilin Kadanuumuuksi – se merkitsee ”isoa miestä” afarin kielellä, jota puhutaan Keski-Etiopiassa fossiilin löytöpaikalla. Nimi sopii vuonna 2005 esiin saadulle fossiilille hyvin, sillä tutkijat arvioivat miehen olleen 150–180 senttimetriä pitkä.

Fossiili on siis paljon Lucya suurempi, ja sen lapaluu on paremmin säilynyt kuin aiemmilla löydöillä. Myös pitkälti säilynyt rintakehä ja lonkantyngät valottavat sitä, miten A. afarensis on liikkunut.

Kadanuumuun luuranko muistuttaa hämmästyttävän paljon nykyihmisen muotoa, Yohannes Haile-Selassie toteaa eräässä haastattelussa. Hänen mukaansa tämä tukee viimeaikaisia tutkimuksia, joiden mukaan simpanssit eivät ole hyvä vertailukohta varhaisten esi-isiemme tutkimiseen.

Esimerkkinä tästä tiedeyhteisö pitää Kadanuumuun lapaluuta, scapulaa, joka muistuttaa paljon vähemmän apinoiden lapaa kuin Lucyn lyhyestä olkaluun tyngästä on päätelty.

”Tähän saakka useimmat tutkijat ovat olettaneet, että esi-isiemme olkapäät olivat samankaltaiset kuin simpansseilla”, Yohannes Haile-Selassie toteaa.

Miespuolisen fossiilin lapaluun alustavan analyysin perusteella tutkijaryhmä päättelee, että A. afarensis ei osannut kiipeillä puissa yhtään sen paremmin tai huonommin kuin nykyihminen.

”Anatomia osoittaa, että se ei voinut olla ensisijaisesti kiipeilijä, toisin kuin jotkut ovat väittäneet”, Yohannes Haile-Selassie vakuuttaa.

Ihmisen kaltainen fysiikka tukee muita tuoreita havaintoja, jotka viittaavat siihen suuntaan, että kahdella jalalla kävely on alkanut ihmisen kehityshistoriassa paljon luultua aiemmin.

Vuonna 2009 tutkijat julkistivat Ardipithecus ramiduksen eli ”Ardin” löydön – 4,4 miljoonaa vuotta vanhan naispuolisen fossiilin, josta A. afarensis on joidenkin tutkijoiden mukaan polveutunut.

Ardin luuranko paljastaa, että se on osannut kävellä maassa – vaikkakin kömpelösti – ja on luultavasti viettänyt vain osan ajasta puissa kiipeillen.

Uusi luuranko aiempia parempi kävelijä

Kadanuumuun luurangon perusteella A. afarensis kiipeili puissa vielä vähemmän ja osasi kävellä paremmin kuin Ardi.

”Ardi oli alkanut kävellä kahdella jalalla, mutta sen toinen jalka oli vielä irti maasta”, kuvailee paleontologi Scott Simpson Case Western Reserven yliopistosta Yhdysvaltainen Clevelandista. Hän kuuluu Ardin löytäjiin.

A. afarensisin uusi fossiili osoittaa Simpsonin mukaan, että sen elinaikana ihminen on yhä elänyt puissa. ”Kuitenkin maassa tehtävät asiat ovat niin tärkeitä elossa pysymisen kannalta, että koko luustolihaksisto on muuttunut maassa kävelyä tukevaksi”, kuvailee Simpson, joka ei ole osallistunut käsillä olevaan tutkimukseen.

Osa Kadanuumuun jalkalihaksista näyttää kiinnittyneen lantioon samoin kuin nykyihmisellä. Siksi A. afarensis on voinut tasapainotella yhdellä jalalla, mikä on välttämätön edellytys ihmismäisen kävelytyylin hallinnalle.

”Tämä yksilö on todellakin pystynyt seisomaan yhdellä jalalla ja säilyttämään tasapainonsa. Siihen eivät simpanssit pysty”, sanoo Yohannes Haile-Selassie, jonka tutkimustulokset julkaistaan tällä viikolla Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä.

Kadamuunuu ei sittenkään sukua Lucylle?

Sanfransiscolaisessa Kalifornian tiedeakatemiassa työskentelevä Zeresenay Alemseged on asiasta eri mieltä.

Hän löysi A. afarensis -lajin lapsen, Selamin, 3,3 miljoonan vuoden takaa. Sitä kutsutaan Lucyn lapseksi, vaikka se ei olekaan Lucyn suora jälkeläinen. Lapsen olkaluu muistutti Zeresenay Alemsegedin mukaan enemmän gorillan kuin ihmisen luuta, mikä viittaisi siihen, että laji vietti edelleen suuren osan ajastaan puissa.

Alamseged toteaa, että korkeuksissa eläminen on voinut olla hyödyksi varhaisille Australopithecus-lajeille, kuten A. afarensisille, pesänrakennuspuuhissa ja petojen välttelyssä.

Alemsegedin mukaan on kyseenalaista, kuuluuko uusi fossiililöytö ylipäänsä A. afarensis -lajiin. ”Pääkalloa ja hampaita ei ole käytettävissä, joten fossiilin kuulumisesta A. afarensis -lajiin tai muuhunkaan samojen aikojen lajeihin, kuten Kenyanthropus platyopsiin tai A. anamensisiin, ei ole takeita”, hän muistuttaa.

Kadanuumuun pääkalloa tai hampaita ei ole säilynyt, ja ne olisivat Alamsegedin mukaan ratkaisevia tarkan lajimäärityksen kannalta.
[emeidate]