"Hobitti" saattoi elää miljoona vuotta

Indonesiasta Floresin saaresta löydetyt kivityökalut osoittanevat, että hobitiksi nimitetyn pienikokoisen ihmislajin kehityshistoria on ehkä alkanut jo miljoona vuotta sitten – 200 000 vuotta aiemmin kuin on luultu.

Vuonna 2003 Floresin saaressa tehtiin merkittävä löytö: yhdestä luolasta kaivettiin esiin metrin mittaisen ja 25 kiloa painavan kädellisen luita. Naaraspuolisen yksilön aivot olivat olleet noin greipin kokoiset.

Homo floresiensiksen eli floresinihmisen ihmisyydestä ja asemasta ihmisen sukupuussa on kiistelty pitkään. Asiantuntijoiden mukaan lajin edustajia on elänyt sijainniltaan eristäytyneessä saaressa vielä noin 18 000 vuotta sitten eli vielä silloin, kun nykyihminen oli levittäytynyt kaikkialle maapallolla.

Hiljattain Floresin esihistoriallisista vulkaanisista kerrostumista löydetyt kivityökalut ovat “yksinkertaisia teräväreunaisia iskoksia”, jotka muistuttavat lähiympäristön löytöpaikoilta esiin kaivettuja työkaluja. Muut löytöpaikat ovat kuitenkin myöhäisemmältä ajalta vaikka myös ne yhdistetään floresinihmiseen ja sen esivanhempiin, sanoo tutkimuksen johtaja arkeologi Adam Brumm Wollongongin yliopistosta Australiasta.

Löytö viittaa siihen suuntaan, että alkeellinen ihmiskulttuuri, jossa käytettiin kivityökaluja ja jonka juuret olivat Afrikassa, olisi vaikuttanut saaressa paljon pitempään kuin tähän asti on luultu. Tämä käy ilmi uusista tutkimustuloksista, jotka julkaistiin Nature-lehden verkkolehdessä.

“Tieto on kiinnostava, sillä se tarkoittaa sitä, että varhaiset ihmiset olivat jo miljoona vuotta sitten vaeltaneet kauemmaksi Afrikasta kuin aiemmin on oletettu”, sanoo paleontologi Chris Stringer Lontoon luonnonhistoriallisesta museosta. Stringer ei ole osallistunut tutkimukseen.

Hobitin esivanhemmat vapautettu vastuusta?

Aiempien kivityökalu- ja luulöytöjen perusteella floresinihmisen esivanhemmat – jotka ehkä olivat pieniaivoisia pystyihmisiä eli Homo erectuksia – lähtivät Afrikasta noin 1,5 miljoonaa vuotta sitten ja saapuivat Floresiin 880 000 vuotta sitten.

Aiemmat tutkimukset viittasivat myös siihen suuntaan, että floresinihmisen esivanhemmat metsästivät kääpiönorsun ja jättikilpikonnan sukupuuttoon. Nyt löydettyjen kivityökalujen ajoituksesta voidaan kuitenkin päätellä, että norsut ja kilpikonnat hävisivät 100 000 vuotta sen jälkeen, kun Flores asutettiin, minkä vuoksi Floresin ensimmäisillä asukkailla näyttää ”olleen vain minimaalinen vaikutus” sukupuuttoon, sanoo Adam Brumm, joka on yksi tutkimuksen johtajista.

Lisäksi varhaiset asukkaat eivät olleet niinkään kehittyneitä kuin H. erectus – “se on ainakin meidän työhypoteesimme”, Brumm lisää.

Kun hobitin luista uutisoitiin ensimmäisen kerran vuonna 2004, löydön tehneet tutkijat arvelivat niiden kuuluneen Homo erectuksesta polveutuneelle lajille. Myöhemmin esimerkiksi ranne-, olka- ja leukaluista, jalan luista, kallosta ja aivoista on löydetty piirteitä, joiden perusteella pieni ihmislaji voisi olla polveutunut jostain vielä varhaisemmasta ihmisen sukupuun edustajasta.

“Tämä vaikuttaa yhä todennäköisemmältä, kun tarkastellaan hobitin anatomiaa”, sanoo Chris Stringer Lontoon luonnonhistoriallisesta museosta.

Hobittilöytö varustettu kysymerkillä

Kaikki eivät suoralta kädeltä hyväksy uutta ajoitusta.

“En näe mitään ongelmaa siinä, että hominineja – ihmisen esivanhempia – eli Floresissa 1,2 miljoonaa vuotta sitten”, sanoo antropologi James Phillips. “Niitähän oli myös Jaavassa jo noin 750 000 vuotta sitten.”

Mutta työkalujen löytyminen esihistoriallisista vulkaanisista kerrostumista ei millään lailla takaa sitä, että esineet ovat miljoona vuotta vanhoja, sanoo Phillips, joka on yhdysvaltalaisen Illinois'n yliopiston emeritusprofessori.

“On monta seikkaa – esimerkiksi veden aiheuttamat prosessit – jotka voivat siirrellä esineitä kerrostumissa”, sanoo Phillips.

Phillips suhtautuu varauksella myös tutkimuksen tietoon siitä, että Floresissa käytetty työkalujen valmistustekniikka ei olisi muuttunut miljoonaan vuoteen.

“Kaikkialla muualla maapallolla kehitys oli hidasta, mutta sitä tapahtui aina – ja painotan aina-sanaa.”

Hobitit ovat ennenkin johtaneet kiivaisiin tieteellisiin kiistoihin. Monet asiantuntijat väittelevät yhä edelleen jopa siitä, onko floresinihminen edes oma lajinsa. Useat tutkijat ovat muun muassa väittäneet, että löydetyt hobitin luut kuuluivat nykyihmiselle, joka kärsi geneettisestä airaudesta. Sairaus olisi aiheuttanut kääpiökasvun ja muut erikoispiirteet.

Saapuivatko hobittien esivanhemmat Floresiin kasvilautoilla?

Olivatpa hobitit sitten keitä hyvänsä ja heidän saapumisajankohtansa Floresiin mikä tahansa, yksi kysymys jää selvittämättä: miten alkeelliset ihmiset ylipäänsä pääsivät Floresiin?

Luonnonhistoriallisen museon Chris Stringerillä on asiasta teoria. Hän uskoo, että tulokkaat ovat vaeltaneet Afrikasta Sulawesin saareen, josta he ovat saattaneet huuhtoutua tsunamin mukana etelään kohti Floresia.

“Alkeelliset ihmiset ajautuivat saareen luultavasti kasvilauttojen mukana”, hän sanoo.

Alkuperäisen hobittilöydön tehnyt tutkijaryhmä etsii parhaillaan teorian tueksi todisteita Sulawesista.