Käärme hirmuliskon kimpussa

Hyökkäyshetkellä hautautuneet käärme ja sauropodi ovat uuden tutkimuksen mukaan ensimmäinen todiste käärmeiden hirmuliskonsyönnistä.

Intiasta löytynyt, hyvin säilynyt hirmuliskonpesä sisälsi useita fossiileja: lähes kokonaisen käärmeen, vastakuoriutuneen dinosauruksen ja kaksi kuoriutumatonta munaa, joilla kaikilla oli ilmeisesti roolinsa kutkuttavassa kohtauksessa.

Eräänä myrskyisenä päivänä 67 miljoonaa vuotta sitten 3,5-metrinen käärme ilmeisesti luikerteli vartioimattomaan hirmuliskonpesään. Tutkijat arvelevat käärmeen huomanneen, että puolimetrinen dinosaurus oli murtautumassa munasta vapauteen.

Käärme kiertyi kerälle vastakuoriutuneen vierelle ja valmistautui hyökkäykseen, kun rankkasateen synnyttämä mutavyöry tukehdutti sekä käärmeen että saaliin, päätellään PLoS Biology -julkaisussa esitellyssä tuoreessa tutkimuksessa.

Ensimmäinen fossiilitodiste hirmuliskoja syövästä käärmeestä

Käärmeen keskeytynyt ateriahetki avaa harvinaisen näkymän muinaisten käärmeiden ruokailukäyttäytymiseen ja vastakuoriutuneita dinosauruksia kohdanneisiin vaaroihin, sanoi tutkimusryhmässä mukana ollut Michiganin yliopiston paleontologi Jeffrey Wilson.

”Se on itse asiassa yksi erittäin harvoista esimerkkitapauksista, joissa hirmuliskoa syö jokin muu kuin toinen hirmulisko”, sanoi Wilson, jonka työtä rahoittaa osaltaan National Geographic Societyn tiede- ja tutkimuskomitea.

Jotkin hirmuliskot on pitkään tiedetty munavarkaiksi, ja hiljattaiset fossiilitodisteet viittaavat siihen, että nisäkkäätkin söivät nuoria dinosauruksia.

Myös käärmeiden on pitkään otaksuttu syöneen dinosauruksia, mutta siitä ei ole aiemmin saatu todisteita.

”Mehukas nuori dinosaurus ei päässyt helpolla”, Wilson sanoi.

Dinosaurusahmatti oli liskomainen käärme

Nykyisin elävät suurisuiset käärmeet, esimerkiksi boat ja anakondat, pystyvät syömään kookkaita saaliita, koska niiden leukanivelet sijaitsevat kallon takana ja suu avautuu sen vuoksi täysin ammolleen.

Tämän tuoreen esihistoriallisen lajin suu ei kuitenkaan auennut yhtä valtavaksi vaan ennemminkin liskon suun kaltaiseksi. Käärmeen leukanivelet sijaitsivat vain kallon takaosassa asti, minkä vuoksi se sai tieteellisen nimen Sanejeh indicus, ”muinainen suurisuu Intiasta”.

Wilsonin mukaan Sanejeh pystyi ilman jättileukojakin ”nielaisemaan isoja juttuja”, esimerkiksi dinosauruksenpoikasia, koska se oli itse isokokoinen.

”Jos tuolle käärmeelle olisi kehittynyt nykykäärmeiden kaltainen elimistö, se olisi pystynyt syömään vieläkin suurempia saaliita”, hän sanoi.

Sanejehilla oli silti yksi merkittävä sopeutuma, jota tavataan nykykäärmeilläkin: yläleuka, joka liikkuu itsenäisesti alaleuasta riippumatta.

Leukarakenteensa ansiosta Sanejeh pystyi kiemurtelemaan sätkivän saaliin kimppuun suu edellä ja nielemään sitä sivuttaisliikkeillä, jollaisia ihminenkin tekee yrittäessään ahtautua liian tiukkoihin farkkuihin.

Käärme saattoi myös pystyä puristamaan hirmuliskonmunia auki päästäkseen käsiksi suoraan sisältöön.

Koska nykyiset käärmeet eivät yleensä käy liikkumattoman saaliin kimppuun, tutkijat uskovat muinaisten käärmeiden käyttäytyneen samalla tavalla. Siksi on todennäköistä, että nyt löydetty dinosaurus oli jo kuoriutunut ennen käärmeen saapumista.

Hirmuliskot saattoivat kasvaa ohi saalistajakäärmeistä

Ilmeisen uhrin nuoresta iästä johtuen ryhmä ei kyennyt määrittämään sen lajia. Sen he kuitenkin tietävät, että kyseessä on sauropodi – pitkäkaulainen kasvinsyöjäjätti – mutta minkälainen?

Aiemmin löydetyistä fossiileista on päätelty, että pesää ympäröineellä alueella liikkui titanosaureja, jopa yli 20-metrisiksi kasvaneita sauropodeja. Siksi tutkijat arvelivat poikastakin titanosauriksi.

Sanejehin ja sen ilmeisen saaliseläimen fossiilit löydettiin Intian länsiosasta Gujaratin maakunnasta vuonna 1984. Koska löydön katsottiin virheellisesti sisältäneen vain sauropodinpoikasen, se jaettiin osiin. Vuonna 2004 ne kuitenkin palautettiin yhteen ja lähetettiin Michiganin yliopistoon tutkittaviksi.

Tutkimuksen mukaan sauropodit kokivat todennäköisesti kasvupyrähdyksiä nuorella iällä välttääkseen käärmeet ja muut saalistajat.

”Noin yksivuotiaana tämä sauropodi olisi luultavasti ollut Sanejehille liian suuri”, Wilson sanoi.

Hirmuliskonsyöjiä osattiinkin jo odottaa

”Löytö on hyvin mielenkiintoinen, ja tutkimuksessa esitetyt päätelmät siitä, että käärmeet saattoivat syödä nuoria dinosauruksia, tuntuvat uskottavilta”, sanoi Brad Moon, Louisianan yliopiston herpetologi, joka ei ollut mukana tutkimustyössä.

Moon on kuitenkin sitä mieltä, että käärme saattoi mennä hirmuliskonpesälle muistakin syistä. Hänen mukaansa se saattoi vain etsiä suojaa tai jahdata jotain muuta eläintä.

Vaikka löytö onkin kiistatta upea, käärmehyökkäys ei kuitenkaan olisi tieteelliseltä kannalta mitenkään mullistava havainto, sanoo Yhdysvaltain luonnonhistoriallisen museon käärme- ja sammakkoeläinosaston emeritusintendentti George Zug.

Vaikka Zug onkin samaa mieltä siitä, että uudet fossiilit tarjoavat ensimmäiset todisteet hirmuliskoja syöneistä käärmeistä, se ei kuitenkaan järkyttäisi ketään nykyisten käärmeiden toimintaan perehtynyttä.

Käärmeet syövät paitsi nisäkkäitä ja lintuja, myös sammakoita ja toisia matelijoita, jopa toisia käärmeitä, sanoi Zug, joka ei osallistunut juuri julkaistuun tutkimukseen.

”Ei siis ole mitenkään poissuljettua, etteivätkö käärmeet olisi vaanineet pieniä dinosauruksiakin.”