Galleria: Muumiot elävöittävät satojen vuosien takaista historiaa

Antropologi Dario Piombino-Mascali on tutkinut Vilnassa Liettuassa sijaitsevan kryptan muumioita. National Geographicin tukema tutkimushanke valottaa ainutlaatuisella tavalla 1700- ja 1800-luvun elämää. Katso kuvat kryptan synkistä asukkaista.

tiistai 19. toukokuuta 2015 teksti Karen Weintraub & Nicole Werbeck

Vauraat kaupunkilaiset ja Napoleonin joukot rinta rinnan

Kun rikkaimmat ja vaikutusvaltaisimmat asukkaat kuolivat 1700-luvun Vilnassa Liettuassa, heidät haudattiin Pyhän Hengen dominikaanisen kirkon alle kaupungin keskustaan. Vuosikymmeniä myöhemmin he saivat seurakseen ruumiita Napoleonin joukoista, jotka olivat menehtyneet ollessaan paluumatkalla kohti Ranskaa Venäjällä kärsityn tappion jälkeen.

Hautapaikat ovat olleet myös elävien käytössä. Kun Puolan armeija valtasi Vilnan 1. maailmansodassa ja natsit 2. maailmansodassa, krypta toimi väestönsuojana. Kryptan ruumiit säilyivät kaikesta huolimatta – silloinkin, kun neuvostojohto yritti tehdä kätkössä olevista kellaritiloista ateismia ylistävän museon.

”Ruumiit joutuivat haudoissa levätessään samalla kaupungin historiallisten tapahtumien todistajiksi”, sanoo italialainen antropologi Dario Piombino-Mascali, joka on tutkinut ruumiiden jäännöksiä viisi vuotta.

Yli puolet liettualaisen kryptan vainajista on mädäntynyt nopeasti eikä heistä ole jäänyt kuin luurangon palasia. Jostakin syystä kuitenkin jotkin ruumiit ovat kuivuneet ja muumioituneet luonnollisella tavalla. Asiaan on ehkä vaikuttanut kuolinhetken vuodenaika sekä maan alla tasaisen kuivana pysynyt ilma. Ruumiit eivät ole muuttuneet pelkiksi luurangoiksi, vaan niissä on säilynyt ihoakin ja kasvonpiirteet ovat yhä tunnistettavissa.

Kryptan muumioista 23 on erittäin hyvin säilyneitä.

Kerroskuvaus valottaa 1700- ja 1800-luvun elämää

Dario Piombino-Mascali, jonka työtä National Geographic tukee, tutki muumioita tietokonekerroskuvauksessa saadakseen lisää tietoa 1700- ja 1800-luvun elämästä ja terveysongelmista. Vilnan muumiot ovat Piombino-Mascalin mukaan yhtä tärkeitä kuin muinaisen Egyptin muumiot, sillä niiden avulla voidaan vertailla nykytilannetta niihin terveysoloihin, jotka vallitsivat menneisyydessä, mutta kuitenkin vain suhteellisen vähän aikaa sitten.

Ennen Dario Piombino-Mascalin tutkimustuloksia verisuonten kalkkiutumista pidettiin pääasiassa nykyajan yhteiskunnan vitsauksena, vaikkakin kalkkiutuneita verisuonia oli nähty jo egyptiläisissä muumioissa. Nyt myös Vilnan muumioissa on havaittu selviä merkkejä runsaasta ylipainosta ja fyysisesti passiivisesta elämäntyylistä.

Useimmilla ruumiilla vaikutti myös olevan reikiä hampaissaan. Lisäksi monet olivat sairastaneet tuberkuloosia. Yksi tyttö kärsi synnynnäisestä epämuodostumasta ja luita haurastuttavasta auringonvalon ja D-vitamiinin puutteesta, mikä ehkä johtui siitä, että epämuodostumaa hävennyt perhe oli pitänyt häntä piilossa kotona.

Vilnan asukkaat uskoivat aiemmin, että krypta oli kirottu. He olettivat, että monet vainajista olivat ruton uhreja ja että tauti voi tarttua vielä eläviinkin. Dario Piombino-Mascali, joka on johtanut muumioiden tutkimushanketta myös Sisiliassa, toteaa, että hänen työnsä on antanut Vilnan asukkaille totuudenmukaisemman kuvan heidän kryptastaan ja omasta historiastaan.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...