Harald Sinihammas: Kristitty viikinki

Viikingit uskoivat, että kaatuneet soturit kuljetettiin laivoilla ikuiseen elämään Valhallaan Odinin valtakuntaan. Sitten Harald Sinihammas päätti ottaa kasteen ja johdatti viikinkikulttuurin uuteen aikaan, mutta mikä hän oikein oli miehiään?

keskiviikko 25. helmikuuta 2015 teksti Karen Gunn

Viikingin ja piispan kauaskantoinen kohtaaminen

Vuoden 965 tienoilla viikinkikuningas Harald Sinihammas ja saksalainen piispa nimeltä Poppo ajautuivat aterioidessaan kiistaan siitä, kumpi on mahtavampi: kristittyjen yksi jumala vaiko viikinkien monet jumalat.

Poppo oli matkannut pakanalliseen pohjoiseen levittämään kristinuskon sanomaa, mutta epäileväinen viikinkihallitsija ei vakuuttunut pelkistä Raamatun sanoista. Todista väitteesi! Silloin lähetyssaarnaaja otti käteensä hehkuvan raudan, mikä oli keskiajalla laajalti käytetty menetelmä selvittää totuus oikeuden edessä.

Eräs aikalainen kirjoittikin toden totta kronikkaansa, että kun Poppo sitten näytti kätensä, se oli vahingoittumaton. Tuo jumalan merkki vakuutti Haraldin, joka käski alamaistensa kääntyä kristinuskoon.

Uusi usko loi uusia liittoumia

Haraldin kasteesta alkoi uusi aikakausi niin hänelle itselleen kuin viikingeille ylipäänsä – viikingit alkoivat nimittäin lähentyä keskiaikaisen Euroopan kanssa. Harald Sinihampaan politiikka muutti Skandinavian pysyvästi ja loi perustan pohjoisille kuningaskunnille, jotka ovat olemassa edelleen

”Harald Sinihammas oli visionääri”, sanoo saksalaisen Tübingenin yliopiston arkeologi ja viikinkiasiantuntija Jörn Staecker.

Viikingit levittivät kauhua ja pelkoa

Harald Sinihammas hallitsi taidokkaasti viikinkejä, jotka olivat siihen mennessä jo hankkiutuneet huonoon huutoon ryöstellen, tappaen ja terrorisoiden laajaa aluetta Pohjanmereltä Välimerelle. Yksi ensimmäisistä ryöstöretkistä suuntautui vuonna 793 Lindisfarnen luostariin Englannin itärannikolle.

”Anglosaksinen kronikka” kuvailee Northumbrian kuningaskunnan hengelliseen keskukseen Englannin itärannikolle kohdistunutta hyökkäystä. Rannikolle ilmaantui vieraalla tyylillä rakennettuja linjakkaita laivoja. Juuri ennen rantautumista miehistöt laskivat neliskulmaiset purjeet, hyppäsivät maihin ja kävivät kirvein, peitsin ja miekoin ihmisten kimppuun. Pohjanmeren poikki Tanskasta ja Norjasta tulleet hyökkääjät tappoivat muutamassa tunnissa monta munkkia ja kiskoivat loput veneisiinsä; orjilla saattoi tienata paljon rahaa. He myös häpäisivät alttarit, repivät kullan ja jalokivet mukaansa ja lähtivät.

Harald Sinihampaan pohjoinen valtakunta

Sitten tuli Harald Sinihammas ja toi viikingeille kristinuskon. Kaikki se, mistä ylpeät viikingit oli siihen asti tehty, muuttui muutamassa vuosikymmenessä. Valtakautensa aikana Harald loi valtakunnan, joka kattoi nykyisen Tanskan ohella Ruotsin länsirannikon ja osan Etelä- ja Länsi-Norjasta.

Sen etelärajan muodosti Hedebyn lähellä seissyt rajamuuri danevirke: 30 kilometriä pitkä, vallirakennelmista ja Slienlahden sulkujärjestelmästä koostunut kokonaisuus, jota oli tiettävästi alettu rakentaa jo 600-luvun puolella. Harald Sinihampaan kaudella Tanskasta tehdyt ryöstöretket vähenivät. Hallitsija kuitenkin matkusteli tavalliseen tapaan ympäri valtakuntaa todistaakseen mahtiaan ja luodakseen suhteita paikallisiin päälliköihin. Sinihammas tiesi, että hän pystyisi – muiden varhaiskeskiajan eurooppalaisten hallitsijoiden tapaan – takaamaan valtansa ja laajentamaankin sitä kirkon avulla.

Kristillisen hallitsijanäkemyksen mukaan kuningas hallitsi Jumalan armosta tämän maanpäällisenä edustajana. ”Kristinuskosta oli tiedetty Skandinaviassa jo iät ja ajat. Nyt sen omaksui myös poliittinen eliitti”, sanoo arkeologi ja viikinkiasiantuntija Mads Kähler Holst Aarhusin yliopistosta.

Kuinka Harald Sinihammas sai kansansa vakuuttuneeksi asiasta ja varmisti valta-asemansa? Miltä hänen hallitsemansa maailma näytti ja mitä hänestä itsestään on jäänyt jäljelle? Vastauksia löydät National Geographicin numeron 2/2015 artikkelista, jonka voit ladata tästä.

Jos et ole kirjautunut sivustoon, sinut ohjataan kirjautumissivulle, kun napsautat Lataa-painiketta. Jos et vielä ole rekisteröitynyt natgeo.fi-sivuston käyttäjäksi, voit samalla luoda käyttäjätunnuksen. Se on ilmaista ja vie vain minuutin.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...