La Belle Seine: Joki takaisin kaupunkilaisille

1960-luvulla pääministeri Georges Pompidou löi kiilan Pariisin ja Seinen suhteeseen, kun hän rakennutti pikatiet joen molemmille puolille.

maanantai 30. kesäkuuta 2014 teksti Cathy Newman

Pikatiet Seinen rannoille

1960-luvulla pääministeri Georges Pompidou löi kiilan Pariisin ja Seinen suhteeseen, kun hän rakennutti pikatiet joen molemmille puolille. ”Pariisin on aika sopeutua autoihin”, hän sanoi huolettomasti.

Totta puhuen suhde rapautui jo 1700-luvulla. Seinen rannat olivat historioitsija Isabelle Backouchen mukaan vilkasta kaupankäynnin ja sosiaalisen yhdessäolon aluetta vuoteen 1750, minkä jälkeen kuninkaallinen hallinto ja kaupungin johto alkoivat raivata toreja, pesulalaivoja ja pajoja pois rannoilta tehdäkseen Seinestä soveliaamman vesiliikenteelle. 1800-luvulla rakennetut korkeat rantavallit sementoivat vieraantumisen. ”Joki lakkasi olemasta eloisa paikka ja muuttui museoksi, jolla ei ollut yhteyksiä pariisilaisten arkeen”, Backouche sanoo.

Lampaita ja kaupunkipyöriä

Kelataan eteenpäin vuoteen 2013. Esiin nousee sosialistipormestari Delanoë, jonka aloitteesta käynnistettiin Paris Plages -hanke, kaupunkipyörä- ja kimppasähköautojärjestelmät sekä kokeilu, jossa kansallisarkiston puistoon tuotiin neljä lammasta ”ruohonleikkureiksi”.

Viime kesäkuussa, vuosien poliittisen kiistelyn jälkeen, Delanoë sulki lähes 2,5 kilometriä Vasemman rannan pikatietä ja avasi Les Berges -rantakadun, jonka varrella on kelluvia puutarhoja, ravintoloita ja leikkikenttiä. ”Tien seisova ilma puhalletaan pois ja luodaan avoin ympäristö, jossa kaikki voivat…nauttia”, hän riemuitsi.

Pariisissa ei ole kyse mukavuudesta

Kaikki eivät kuitenkaan ilahtuneet. ”Vastustin sitä”, sanoo vauraan 7. kaupunginosan pormestari Rachida Dati. Marokkolaisen muurarin tytär Dati on poliittisen oikeiston nokkanaisia.

Kireisiin farkkuihin, lyhyeen mustaan jakkuun ja tolkuttoman korkeakorkoisiin kenkiin pukeutunut nainen näyttää uhmakkaalta hallitsemassaan 1600-luvulla rakennetussa virastotalossa. ”Berges maksoi 40 miljoonaa euroa”, Dati väittää. ”Olisimme kenties voineet sen sijaan huolehtia niistä 27 000 lapsesta, joilla ei ole mahdollisuutta saada päivähoitoa, tai kehittää julkista liikennettä. Kolme neljästä pariisilaisesta käyttää metroa, mutta sen infrastruktuuriin ei ole investoitu vuosiin.” Eikö uusi alue tee Pariisista mukavamman asuinpaikan? ”Pariisissa ei ole kyse mukavuudesta. Meidän on tehtävä töitä.”

Muuttunut kaupunkikuva

Uusitulla joenpenkalla Musée d’Orsayn edustalla moni kuitenkin näyttää nauttivan uuden alueen mukavuuksista. ”Olemme pariisilaisia, mutta emme koe olevamme Pariisissa”, intoilee Bertine Pakap, kaupungin laidalla sijaitsevassa Batignolles’n kaupunginosassa asuva kosmetologi, joka oli tullut rannalle sukutapaamiseen.

Hänen tyttärensä Elohina seurasi silmä kovana kahden miimikon esitystä, ja hänen äitinsä istui eväspöydän ääressä. ”Yleensä emme tule tällaisiin hienoihin kaupunginosiin”, hän sanoo. ”Ne ovat meille lähes saavuttamattomia. Nyt meno on demokraattisempaa. Ja hauskanpito ilmaista.”

Artikkelisarja:

La Belle Seine Seine on paljon muuta kuin vain joki. Se on kauppatie, Pariisin soljuva sielu ja taiteellisen inspiraation lähde.

Artikkelisarjassa 'La Belle Seine' pääset matkalle Pariisiin kohtaamaan ihmiset, joiden päivittäinen elämä pyörii Seinen ympärillä.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...