Verhottu kapina

Afganistanin naiset ovat pitkään eläneet näkymättömissä, mutta nyt he alkavat nousta esiin. Lynsey Addario kävi ensi kertaa Afganistanissa kuvausmatkalla Taliban-hallinnon aikaan vuonna 2000. Hän keskittyy työssään naisten usein kohtaamiin haasteisiin, ja se toi hänelle yhdysvaltalaisen MacArthur-säätiön arvostetun stipendin vuonna 2009. Tämän artikkelin kuvat otettiin kahdeksan viikon aikana vuosina 2009 ja 2010; Addarion kommentit kertovat kuvien taustoista.

Sivu 1 / 20 Seuraava

Lynsey Addario

Äiti ja hänen viimeisillään raskaana oleva tyttärensä (vasemmalla) odottivat tien vieressä, kun heidän autonsa hajosi matkalla sairaalaan.

26.01.2011

Näin vuorella kaksi naista, joilla oli burqat muttei miehiä seurassaan. Afganistanissa näkee vain harvoin naisia ilman miespuolisia saattajia. Noin 18-vuotias Noor Nisa oli raskaana, ja hänen lapsivetensä oli juuri tullut. Aviomies, jonka ensimmäinen vaimo oli kuollut synnytykseen, halusi saada hänet sairaalaan Faizabadiin, jonne oli kotikylästä Badakhshanin maakunnasta neljän tunnin ajomatka. Heidän laina-autonsa hajosi, ja mies oli lähtenyt hankkimaan uutta ajoneuvoa. Minä päädyin viemään Noor Nisan sekä hänen äitinsä ja aviomiehensä sairaalaan, missä syntyi tyttövauva. Tulkkini ja minä olimme lähteneet valokuvaamaan odottavien äitien terveyteen ja kuolleisuuteen liittyviä asioita, ja löysimme koko tarinan pölyisen tien varresta.

Sivu 1: Verhottu kapina

Sivu 2: Julkisuus ei pelota

Sivu 3: Onnekas uusi äiti

Sivu 4: Naisvangin kurjuus

Sivu 5: Pako liekkeihin

Sivu 6: Itkuisia rukouksia

Sivu 7: Elämän mittaiset arvet

Sivu 8: Smaragdimorsian

Sivu 9: Nainen ottaa ohjat

Sivu 10: Olympiaunelmia

Sivu 11: Uusille urille

Sivu 12: Vaeltava valistaja