Tuottoisa yhdistys

Šamanismin suosion kasvaessa rituaaleista on tullut paikoin suurtapahtumia ja joissain ta­pauksissa suurimittaista liiketoimintaakin. Yhtenä elokuisena päivänä aurinkoisella niityllä venäläisessä Burjatian tasavallassa Siperiassa reilut parikymmentä seudun "taivashenkeä" eli Tengeri-šamaaniryhmän jäsentä suoritti tummansinisissä kaavuissaan energistä tailgan-ri­tuaalia läheisen vuoren pyhän paikan kunniaksi. Ilma oli täynnä hyttysiä ja keitetyn lampaanlihan hajua. Rituaaliteurastetut lampaat oli leikattu neljään osaan, jotka porisivat hiljalleen valtavassa padassa.

torstai 3. tammikuuta 2013

Šamanismin suosion kasvaessa rituaaleista on tullut paikoin suurtapahtumia ja joissain tapauksissa suurimittaista liiketoimintaakin. Yhtenä elokuisena päivänä aurinkoisella niityllä venäläisessä Burjatian tasavallassa Siperiassa reilut parikymmentä seudun "taivashenkeä" eli Tengeri-šamaaniryhmän jäsentä suoritti tummansinisissä kaavuissaan energistä tailgan-rituaalia läheisen vuoren pyhän paikan kunniaksi. Ilma oli täynnä hyttysiä ja keitetyn lampaanlihan hajua. Rituaaliteurastetut lampaat oli leikattu neljään osaan, jotka porisivat hiljalleen valtavassa padassa.

Rukouksia laulavat ja pyöreitä eläimennahkaisia rumpujaan takovat šamaanit istuivat rivissä kasvot kohti pyhää paikkaa, Buha-Nojonia. Tuota vuorenkyljen puutonta kohtaa pidetään pyhien henkien asuinpaikkana, ja se on nimetty yhden miespuolisen esi-isän hengen mukaan. Šamaanien edessä oli pöytiä ja niillä kynttilöitä, monen värisiä makeisia, teetä, vodkaa ja muita uhreja hengille. Kauppamiehet myivät maasturiensa peräkonteista meheviä burjatialaisia buuza-pelmenejä, ja lapset leikkivät kuivalla ruohikolla. Buha-Nojonin yllä kaarteli kaksi kotkaa, ja minulle kerrottiin, että se osoitti henkien olevan laskeutumassa paikalle.

Seisoin šamaanien takana noin 200 katsojan muodostamassa puolikaaressa. Kirjavassa väkijoukossa oli venäläisiä, burjaatteja ja kourallinen länsimaalaisia. Yksi šamaaneista, Oleg Doržijev, kumartui, ja samalla hänen rukouslaulunsa ja rummutuksensa kiihtyivät huippuunsa. Äkkiä hän lopetti ja nousi seisomaan. Väkijoukko hiljeni. Henki oli vallannut hänen ruumiinsa.

Doržijev lähestyi väkijoukon reunaa. Hänen päähineensä oli kuin soturin kypärä, ja hänen kasvonsa olivat vain tumma varjo ohuiden, mustien tupsujen takana. Hän käveli hitaasti ja mekaanisesti, ja hänen hengityksensä vaikutti työläältä. Ihmiset käänsivät katseensa pois. "Kun henki on šamaanissa, häntä ei saa katsoa silmiin", sanoi vieressäni seisova mies, joka tuijotti tiukasti maata. "Voi tapahtua kamalia asioita."

Avustaja toi šamaanihengelle jakkaran, jonka ympärille kerääntyi noin 20 henkeä. Heistä osa polvistui ja osa painautui kokonaan maahan. He esittivät šamaanille kysymyksiä. Miksi en tule raskaaksi? Miksi liiketoimeni eivät menesty? Šamaani vastasi matalalla, rohisevalla äänellä.

Ympärillämme muutkin šamaanit alkoivat vaipua transsiin, kun henget ottivat heidät valtaansa. He kompuroivat ympäriinsä ja asettuivat sitten pitämään omaa hoviaan. Aivan vieressäni yksi sarvipäinen šamaani oli välimiehenä hengelle, joka poltti ketjussa ja vaati valtavia määriä vodkaa. Tuonnempana toinen puhui kimeällä äänellä ikään kuin olisi naispuolisen hengen vallassa. Noin 20 minuutin kuluttua Doržijevin henki alkoi tehdä lähtöä. Avustajat johdattivat hänet muutaman metrin päähän ja panivat hänet hyppimään. Hän otti päähineensä pois ja siristeli silmiään kesäauringossa. Transsi oli ohi.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...