Edellinen Sivu 3 / 6 Seuraava

Korkea verenpaine

Robb Kendrick

Kun talvi saapuu Panalachiin, kainot koulutytöt turvautuvat edelleen mieluummin saaleihin kuin takkeihin. Kun ulkomaailman tavat tulevat heille tutuiksi, he alkavat kenties tehdä hyvinkin toisenlaisia valintoja.

Lorena Olivas Reyes, San Rafaelin kaupungin 35-vuotias sairaanhoitaja, on itsekin äitinsä puolelta tarahumara, ja hän kertoo omien tarahumarapotilaidensa olevan niin chabochiadoja eli meksikolaistuneita, ettei hänen tarvitse keksiä uusia rarámurinkielisiä ilmauksia tarkoittamaan esimerkiksi ”korkeaa verenpainetta”, joka on käsitteenä rarámuriksi tuntematon. Hän voi selittää potilailleen espanjaksi, että heitä vaivaa alta presión.

Lorenalla on korkeat, veistokselliset poskiluut ja paksut, vyötäisille ulottuvat mustat hiukset, jotka hän kietoo töiden ajaksi tiukalle nutturalle.
Lorena muutti 13-vuotiaana pois kanjoniseinämien suojaamasta tarahumarayhteisöstä nimeltä Guagüeyvo. Tuolloin tiettömän taipaleen takana olleesta paikasta oli sananmukaisesti
kavuttava ylös kanjonin seinämää, mikäli mieli jatkaa opintojaan, sillä lähin ylemmän asteen koulu oli liian kaukana jopa pitkän matkan juoksijoiden suvun lapselle. Kuulin tästä päivänä, jolloin Lorena ja minä taivuttelimme erään sanrafaelilaisen puusepän viemään meidät ja Lorenan kolme poikaa viiden tunnin ajomatkan päähän Guagüeyvoon.

Sivu 1: Kanjonien kansa

Sivu 2: Nykyaika tunkee alkuperäiskulttuurin pariin

Sivu 3: Korkea verenpaine

Sivu 4: Fidencian kotona

Sivu 5: Askel eteen- vai taaksepäin?

Sivu 6: Judas poltettiin lauantaina