Kulttuurin siemeniä

Kaikki tämä – monimutkainen torni, kauniit kattaukset ja korvia vihlovat huudot – palvelevat yhtä ja samaa tarkoitusta: niiden pitäisi vakuuttaa kekolavastajanaaraat siitä, että juuri Donald on kulmakunnan paras urho. Onko Donaldin viehkeä torni typyjen mieleen?

”Se ratkaisee kaiken”, sanoo ornitologi Brett Benz, joka nimesi linnun kuuluisan kiinteistöpohatan mukaan. ”OK, sillä on siis seudun korkein torni. Saa nähdä, saako sillä yhtään Marya.” (Täkäläisten kielenkäytössä kauniimman sukupuolen edustajia kutsutaan nimellä ”Mary”.)

Lavastajalintujen 20 tunnetusta lajista 17:n koiraat vokottelevat naaraita tekemällä soidinmajoja, joissa on hienosti sisustettu patio. Benz on mitannut kaikki tästä metsästä löytämänsä kekolavastajien tornit, joten hän on oikea mies arvioimaan Donaldin saavutusta. Benz myös tietää varsin hyvin, mitä Donald ja muut koiraat majoissaan puuhailevat, sillä hänen piilokojuihin pystyttämänsä videokamerat tallentavat lintujen kaikki liikkeet parittelua myöten.

Lavastajat kiehtovat tutkijoita, koska sukupuolivalinta on selvästi nähtävillä niiden käyttäytymisessä. Charles Darwinin määritelmän mukaan sukupuolivalinta on evolutiivinen voima, joka selittää määrätyt koiraiden silmiinpistävät ominaisuudet, kuten kirkkaat värit, sarvet ja soidinlaulut. Darwin havaitsi, että useimmilla eläinlajeilla tuomareita ovat naaraat, jotka tekevät valintansa niitä vokottelevien urosten ulkoasun koreuden ja kerskailun perusteella. Koska useimmat lavastajat ovat moniavioisia (yksi lavastajakoiras saattaa paritella useamman naaraan kanssa) ja koska koiraat rakentavat koristeellisia soidinmajoja, laji sopii erinomaisesti sukupuolivalintateorian todistamiseen. Koiraat eivät auta naaraita pesänrakentamisessa, hautomisessa tai poikasten kasvattamisessa – poikaset saavat isiltään vain geenejä. Naaraat valitsevatkin parittelukumppaninsa varsin tarkasti.

Ihmiset tutkivat lavastajia innolla myös siksi, että ne muistuttavat yllättävän paljon ihmisiä. Ne osaavat rakentaa majan, joka muistuttaa nukkekotia; ne saattavat luoda kukista, lehdistä ja sienistä taiteellisia asetelmia; jotkin osaavat laulaa toisen lajin soidinduetoista samanaikaisesti sekä koiraan että naaraan osuudet ja jotkin matkivat vaivatta niin isonaurajan käkätystä kuin moottorisahan pärinääkin. Lisäksi ne harrastavat tanssia. Mitä Donaldin kovakuoriaispinoihin tulee niin kerrottakoon, että se tappoi ne kaikki vain koristelua varten. Ihmiset ovat ainoa toinen laji, jonka tiedetään käyttävän eläimiä näin.

Koska lavastajat ovat näin kyvykkäitä, jotkut uskovat niiden ymmärtävän estetiikan päälle ja puhuvat jopa kulttuurin iduista. Tällaisia ominaisuuksia ei ole tavattu juuri liittää muihin lajeihin kuin meihin. (Simpansseilla ja orangeilla katsotaan olevan kulttuuriperinteitä, mutta esteettistä silmää niillä ei ole havaittu.)

• Edellinen Sivu 2 / 4 Seuraava