Elämä on ehkä 220 miljoonaa vuotta oletettua vanhempaa

Grönlannin sensaatiomaiset fossiililöydöt viittaavat siihen suuntaan, että elämä Maassa syntyi peräti 3,7 miljardia vuotta sitten – keskellä jatkuvaa asteroidipommitusta. Kaikki tosin eivät ole väitteestä yhtä mieltä.

tiistai 6. syyskuuta 2016 teksti Tobias Hjortkjær Schultz; Tieteen Kuvalehti

Australialainen tutkija Allen Nutman ja hänen Wollongongin yliopiston tutkijaryhmänsä löysivät hiljattain Grönlannista maailman vanhimmaksi osoittautuneita fossiileja.

Fossiilit olivat stromatoliitteja, ja ne sijaitsevat Grönlannin peruskalliossa, jota pidetään maailman vanhimpana peruskalliona.

Vanhinta elämää vedenpinnan yläpuolella

Allen Nutmanin tutkimuksen mukaan stromatoliitit ovat 3,7 miljardia vuotta vanhoja. Stromatoliitit ovat eräänlaisia bakteeriyhdyskuntia, joita on kerrostunut isoiksi muodostelmiksi matalassa vedessä.

Stromatoliittien on jo pitkään tiedetty kuuluvan varhaisimpiin vedenpinnan yllä eläneisiin eliöihin, (elämä syntyi syvällä meressä), mutta niiden on tähän asti oletettu olleen "vain" noin 3,47 miljardia vuotta vanhoja. Nyt löydetyt fossiilit ovat vähintään 220 miljoonaa vuotta vanhempia, jos Nutmanin laskelmat osoittautuvat paikkansapitäviksi.

Pommitusta avaruudesta

Tähän asti on oletettu, että olosuhteet kotiplaneettamme pinnalla olivat yksinkertaisesti sellaiset, ettei elämää ole voinut syntyä paljon aikaisemmin.

Maata esimerkiksi pommittivat jatkuvasti isot asteroidit, joiden törmäykset Maan pintaan olivat niin voimakkaita, että niissä jopa irtosi iso pala maankuoresta.

Tätä palaa kutsutaan nykyisin Kuuksi.

Vielä vanhempaa elämää

”Merkittävää näin vanhoissa stromatoliiteissa ei ole vain se, että ne todistavat elämästä, vaan myös se, että ne ovat todiste suhteellisen monimutkaisesta ekosysteemistä”, hehkuttaa Nutman.

Hän on lisäksi sitä mieltä, että löytö tukee joidenkin biologien laskelmia siitä, kuinka vanhaa elämän Maassa pitäisi olla nykyisen kehitystason perusteella. Nutman uskoo, että hänen löytönsä ennen pitkää aikaistaa elämän syntyhetkeä maapallolla peräti 400 miljoonalla vuodella

Skeptikot

Kaikki geobiologit, astrobiologit ja muut tutkijat, joiden erikoisalana on elämän synty maapallolla, eivät ole löydöstä yhtä varauksettoman innoistuneita kuin Allen Nutman. Osa alan nykyasiantuntijoista suhtautuu löytöön hyvin epäilevästi.

”Minulla on kokonaista 14 kysymystä, joihin haluaisin saada vastauksen, ennen kuin olen valmis uskomaan väitteen”, sanoo Washingtonin yliopiston geobiologi Roger Buick tieteelliselle Natureverkkojulkaisulle.

Nasan astrobiologi Abigail Allwoodilla on asiaan oma näkökulmansa:

”Jos löytäisimme Marsista jotain tämänkaltaista, heiluttaisimmeko lippuja ja väittäisimme, että olemme löytäneet elämää? En usko, että niin kävisi, hän toteaa Naturelle.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...