Vuoden 2016 surkeat lukemat: Napajää on kutistunut ennätysvauhtia

Napa-alueiden merijään pinta-ala on useita miljoonia neliökilometrejä pienempi kuin tähän aikaan vuodesta yleensä ja pienin lähes 40 vuoteen. Asiasta järkyttyneet ilmastoasiantuntijat puhuvatkin jo ”ilmastohätätilasta”.

maanantai 12. joulukuuta 2016 teksti Mikkel Skovbo / Tieteen Kuvalehti

”Folks, we’re in a climate emergency. Tell everyone you know.”

Twiitti on peräisin meteorologi-ilmastotoimittaja Eric Holthausilta, joka paneutui yhdysvaltalaisen National Snow and Ice Data Center (NSIDC) kaavioon:

Yeah, this isn't normal. Follow @ZLabe @Weather_West @Climatologist49 for more. Folks, we're in a climate emergency. Tell everyone you know. pic.twitter.com/BKuD7H4qfD

— Eric Holthaus (@EricHolthaus) 17. november 2016

Kaaviosta käy ilmi, että arktisen ja antarktisen napajään kokonaispinta-ala marraskuussa oli yli kaksi miljoonaa neliökilometriä pienempi kuin aiempana ennätysvuonna 2012.

”Arktinen ja antarktinen merijää ovat nyt ensimmäistä kertaa samanaikaisesti ennätyspienet”, kirjoitti aiemmin Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) raportin kirjoittamiseen osallistunut ilmastotutkija Ken Caldeira uudelleentwiittauksessaan.

Tilanne on sekä dramaattinen, odottamaton että ennennäkemätön niiden 38 vuoden aikana, joina molempien napa-alueiden merijäätä on mitattu satelliittien avulla, kirjoittaa tanskalainen Information-lehti.

Antarktisen merijään sulaminen johtunee meriveden lämpenemisen ja jäätä hajottavien kovien tuulien yhteisvaikutuksesta.

Yleensä Huippuvuorten vuonot jäätyvät marraskuun alussa, mutta tänä vuonna niin ei käynyt.

Arktisilla alueilla merien pitäisi alkaa jäätyä uudelleen marraskuussa, mutta ilman lämpötila on monin paikoin keikkunut jopa 20 astetta normaalia korkeammalla, ja siksi esimerkiksi Huippuvuorilla ei ole vielä merijäätä näkynyt.

Molemmat jääilmiöt johtuvat pohjimmiltaan siitä, että vuodesta 2016 on tuossa kaikkien aikojen lämpimin.

Ilmasto voi kiehua yli

Merijään hupeneminen voi kiihdyttää itseään vahvistavaa ilmastollista prosessia, jossa etenkin tropiikki lämpenee ja sään ääri-ilmiöt yleistyvät.

>> Lähde Huippuvuorille tutkimusaluksen kyydissä – ennen kuin ilmasto menee kokonaan sekaisin.

Merijääalan pieneneminen kasvattaa napa-alueille merestä vapautuvan lämmön määrää, sillä yleensä jää toimii eristävänä kerroksena.

Samalla ilmasto lämpenee ja vahvistaa sulamista entisestään.

Pienempi merijääala tuntuu trooppisilla alueilla pahempana kuumuutena ja kuivuutena.

Napa-alueiden lämpeneminen heikentää myös tropiikista kohti napoja kulkevaa ilmavirtausta, jonka mukana lämpöä haihtuu lopulta avaruuteen.

Napa-alueet toimivat eräänlaisena tropiikin lämpöventtiilinä, joten niiden toiminnan heikkeneminen nostaa lämpötiloja päiväntasaajan tienoilla ja vaikuttaa sitä kautta myös sääjärjestelmiin kaikkialla maailmassa ja kasvattaa hirmumyrskyjen ja kuivuuskausien riskiä.

”Havainnot ovat yllättäviä ja hälyttäviä. Tilanne pahenee nopeammin kuin mitä mallit ovat ennustaneet”, sanoo Tanskan ilmatieteen laitoksen merijääasiantuntija Rasmus Tonboe Guardian-lehdelle.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...