Indonesian aktiivisin tulivuori

Indonesian aktiivisin tulivuori Merapi oli höyrynnyt uhkaavasti jo päivien ajan. Varsinaisen purkauksen osuminen niin lähelle maanjäristystä herättää kuitenkin kysymyksen siitä, laukaisiko maan tärinä purkauksen, vaikka järistyksen episentri olikin 1 300 kilometrin päässä tulivuoresta.”Tulivuorenpurkauksia, jotka liittyvät järistysten jälkeisiin jännitysmuutoksiin tai ovat suoraa seurausta seismisistä aalloista, näyttäisi kyllä tapahtuvan”, sanoi Oregonin osavaltionyliopiston merigeologi Chris Goldfinger sähköpostiviestissään. ”Niitä on kuitenkin dokumentoitu vain satunnaisesti.”

perjantai 29. lokakuuta 2010

Indonesian aktiivisin tulivuori Merapi oli höyrynnyt uhkaavasti jo päivien ajan. Varsinaisen purkauksen osuminen niin lähelle maanjäristystä herättää kuitenkin kysymyksen siitä, laukaisiko maan tärinä purkauksen, vaikka järistyksen episentri olikin 1 300 kilometrin päässä tulivuoresta.

”Tulivuorenpurkauksia, jotka liittyvät järistysten jälkeisiin jännitysmuutoksiin tai ovat suoraa seurausta seismisistä aalloista, näyttäisi kyllä tapahtuvan”, sanoi Oregonin osavaltionyliopiston merigeologi Chris Goldfinger sähköpostiviestissään. ”Niitä on kuitenkin dokumentoitu vain satunnaisesti.”

Tunnettuja tapauksia ovat esimerkiksi Yellowstonen kansallispuiston geotermisen aktiivisuuden muutokset Alaskassa tapahtuneen 7,9 richterin järistyksen jälkeen vuonna 2002 sekä erään Andien tulivuoren purkaus Chileä ravistelleen 9,5 ricterin jättijäristyksen jälkeen vuonna 1960.

Asiantuntijat korostavat, että tsunami ja purkaus ovat maailman seismisesti aktiivisimmassa maassa saattaneet tapahtua peräkkäin myös sattumalta. Indonesia sijaitsee seismisesti aktiivisella Tulirenkaalla, ja tektoniset vaarat uhkaavat jatkuvasti maan 17 500 saarta.

Esimerkiksi yli 120 miljoonan asukkaan Jaavalta löytyy Merapin lisäksi yli 30 aktiivista tulivuorta.

Oliko kyseessä hidas ”tsunamijäristys”?

Toisaalta asiantuntijat kuitenkin pitävät viime viikon tsunamia odottamattoman suurena siihen liittyneen maanjäristyksen voimakkuuteen nähden.

Tsunamin laukaissut 7,7 richterin maanjäristys tapahtui samalla siirroslinjalla kuin se 9,0 Richterin järistys, joka laukaisi vuoden 2004 tuhoisan tsunamin Intian valtamerellä.

Vaikka järistys oli tällä kertaa heikompi, nostatti viime maanantain tsunami kuitenkin kolmimetrisiä aaltoja, jotka hyökyivät lähisaarten rannoille. Paikoin hyökyaaltojen sanottiin olleen jopa kuusimetrisiä.

Aaltojen korkeus saattoi johtua järistyksen luonteesta. Southern California -yliopiston tsunamitutkimuskeskuksen johtaja Costas Synolakis, joka on perehtynyt Northwestern-yliopiston geofyysikon Emile Okalin laskelmiin, sanoo järistyksen olleen niin kutsuttu tsunamijäristys.

Vaikka monenlaiset maanjäristykset saattavatkin laukaista hyökyaaltoja, ovat tsunamijäristykset aivan oma lukunsa. Sellaisissa järistyksissä tektoniset laatat liikkuvat poikkeuksellisen hitaasti ja paljon pidemmän ajan kuluessa kuin mitä seismisen siirtymän voimakkuus antaisi olettaa, kirjoitti Synolakis sähköpostiviestissään.

”Tsunamijäristysten hitauden syytä ei tunneta”, sanoi Synolakis. ”Tämänhetkisen hypoteesin mukaan se voisi johtua repeämistä hidastavista halkeilleista tai rosoisista kallioista. Varmuutta asiasta ei ole, mutta tiedämme tällaisten järistysten aiheuttavan suurempia tsunameja, ja siksi niitä kutsutaan tuolla nimellä... ”

Viime maanantain tsunami oli ensimmäinen tsunamografilla rekisteröity hitaan maanjäristyksen nostattama tsunami, lisäsi Synolakis. Näin ollen siitä voidaan saada arvokasta tietoa, jolla tsunamijäristysten arvoitusta voidaan selvittää.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...