Mistä maanjäristys syntyy?

Joka päivä maapallolla esiintyy maanjäristyksiä. Viimeksi voimakkaat järistykset koettelivat Nepalia huhti- ja toukokuussa 2015. Järistysten taustalla ovat pinnanalaiset siirrokset, mutta mitkä siirrokset aiheuttavat minkäkin tyyppisiä järistyksiä?

keskiviikko 20. toukokuuta 2015 teksti Dan Vergano

Maankuori on mantereisten ja merellisten laattojen muodostama palapeli. Laatat puristuvat jatkuvasti toisiaan vasten, lipuvat toistensa sivuitse tai erkanevat toisistaan. Esimerkiksi niin sanotussa Tyynenmeren tulirenkaassa merenpohja työntyy Aasian sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikan mantereisten laattojen alle. Näin se muodostaa vuoria, aktivoi tuliperäistä toimintaa ja laukaisee maanjäristyksiä.

Useimmat maanjäristykset syntyvät siirrosvyöhykkeillä. Jatkuvat laattojen liikkeet synnyttävät jännityksiä siirrosten ympärillä olevaan kiviainekseen. Jännitykset purkautuvat tietyin väliajoin äkillisinä, voimakkuuksiltaan eri suuruisina järistyksinä. Alla kerrotaan erityyppisistä siirroksista, jotka voivat laukaista maanjäristyksiä.

Sivuttaissiirros

Kun maankuoren kappaleet liikkuvat sivusuunnassa pystysuorien niin sanottujen sivuttaissiirrosten myötäisesti, tuloksena voi olla maanjäristys, jossa maa vavahtelee vaakasuorassa tasossa. Sivuttaissiirroksen erityismuoto on transformisiirros, joita esiintyy esimerkiksi valtamerten keskiselänteillä.

Tunnetuin esimerkki sivuttaissiirroksesta on San Andreasin siirros, joka kattaa noin 1 000 kilometrin pituisen alueen Etelä-Kaliforniasta San Franciscoon. Siirroksen jatkeiden sivuttainen liike johtuu Tyynenmeren merellisestä laatasta, joka työntyy kohti luodetta Pohjois-Amerikan mantereisen laatan alla.

Normaalisiirros

Maanjäristykset, joissa liike kulkee pystysuunnassa ylös ja alas, syntyvät kohdissa, missä siirroksen yläpuolinen osa joko vajoaa (normaalisiirros) tai kohoaa (käänteinen siirros). Kun normaalisiirroksessa siirrosvyöhykkeen yläpuolella oleva maankuoren osa vajoaa, tietyissä tapauksissa muodostuu hautavajoama.

Esimerkki normaalisiirroksesta on 385 kilometriä pitkä Wasatchin siirros, joka kulkee yhdysvaltalaisten Utahin ja Idahon osavaltioiden alla. Siirrosvyöhykkeen lähellä ehkä noin 550 vuotta sitten tapahtunut maanjäristys, jonka voimakkuus oli 7,0 Richterin asteikolla, sai maan vajoamaan metrin verran siirroksen toisella puolella. Yhdysvaltojen geologinen tutkimuslaitos USGS pelkää, että siirros saattaa aiheuttaa lisää saman suuruusluokan maanjäristyksiä.

Työntösiirros

Kun laatat puristuvat toisiaan vasten niin, että toinen työntyy toisen päälle, puhutaan työntösiirroksesta. Jos laatat lipuvat toistensa päälle suhteellisen loivassa kulmassa, kyseessä on ylityöntö. Jos taas kaltevuus siirrostasojen välillä on yli 45 astetta, kyseessä on käänteinen siirros. Loivat työntösiirrokset voivat synnyttää poimuvuoristoja, missä suuret kivimassat pusertuvat satojen kilometrien korkeuteen ylityöntövyöhykkeen alla olevien kiviainesten yläpuolelle.

Ihmisen aiheuttamat järistykset

Voimakkaiden maanjäristysten edellytyksenä on se, että mantereiset tai merelliset laatat liikkuvat suhteessa toisiinsa ja synnyttävät jännitystä maankuoreen. Esimerkki tästä on Japanin rannikkoa vuonna 2011 ravistellut järistys, jonka voimakkuus oli 9,0 Richterin asteikolla ja jonka laukaisi Tyynenmeren laatan työntyminen Aasian mannerlaatan alle. Myös ihmisen toimenpiteet saattavat kuitenkin laukaista heikompia järistyksiä. Järistys voi syntyä esimerkiksi siitä, kun pumpataan runsaasti jätevettä syviin kaivoihin. Tällaisia järistyksiä on koettu viime vuosina Yhdysvaltojen osavaltioissa Oklahomassa, Texasissa ja Ohiossa.

Seattlessa Luoteis-Yhdysvalloissa kaupungin jalkapallojoukkueen kannattajat tulivat kuuluisiksi laukaistuaan maanjäristyksen, jonka voimakkuudeksi seismologit mittasivat 2,0. Järistys syntyi ilmeisesti siitä, kun tuhannet maalista riehaantuneet fanit huusivat ja hyppivät niin, että he saivat stadionin alla olevan maan värähtelemään.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...