Mikä säitä oikein riivaa?

Kertovatko viime aikojen ääri-ilmiöt ihmisen aiheuttamasta vakavasta ilmastollisesta muutoksesta? Vai onko kyseessä vain luonnollinen kovan onnen jakso?

keskiviikko 24. lokakuuta 2012 teksti Karen Gunn, päätoimittaja, National Geographic Nordic

Säälle on tapahtunut jotain. Nashvillen tulvan – jonka veroisia tapahtuu viranomaisten mukaan kerran vuosituhannessa – kaltaisia ääri-ilmiöitä esiintyy tiheämmin kuin ennen. Kuukautta ennen Nashvillen tulvaa Rio de Janeirossa satoi vuorokaudessa noin 280 millimetriä vettä, mikä aiheutti satoja ihmisiä haudanneita mutavyöryjä. Kolmisen kuukautta Nashvillen jälkeen ennätyssateet nostivat Pakistanissa tulvia, jotka vaikuttivat yli 20 miljoonaan ihmiseen. Loppuvuodesta 2011 Thaimaan tulvat peittivät Bangkokin lähellä satoja tehtaita, mikä johti maailmanlaajuiseen kiintolevypulaan.

Otsikoihin pääsee muutakin kuin kaatosateita. Viime vuosikymmenen kuluessa on koettu myös vakavia kuivuusjaksoja esimerkiksi Texasissa, Australiassa ja Venäjällä sekä Itä-Afrikassa, missä kymmenet tuhannet ihmiset ovat paenneet leireille. Tappavat helleaallot ovat iskeneet Eurooppaankin, ja Yhdysvalloissa on liikkunut ennätyksellisen paljon tornadoja. Nämä tapahtumat paisuttivat osaltaan sääkatastrofien vuonna 2011 aiheuttamat maailmanlaajuiset kustannukset arviolta sataan miljardiin euroon eli noin 25 prosenttia edellisvuotta isommiksi.

Kertovatko nämä ääri-ilmiöt ihmisen aiheuttamasta vakavasta ilmastollisesta muutoksesta? Vai onko kyseessä vain luonnollinen kovan onnen jakso? Lyhyt vastaus kuuluu: luultavasti sekä että. Viimeaikaiset katastrofit ovat aiheutuneet pääasiallisesti ilmaston luonnollisista sykleistä, etenkin El Niñosta ja La Niñasta.

Luonnon syklit eivät silti yksin selitä viimeaikaista ennätyksellisten luonnononnettomuuksien tulvaa. Jotain muutakin on tapahtumassa: Maa lämpenee tasaiseen tahtiin, ja ilmakehän kosteuspitoisuus kohoaa merkittävästi. Mitä enemmän ilmassa on vesihöyryä, sitä todennäköisemmin syntyy rankkasateita. Mitä lämpimämpi ilmakehä on, sitä enemmän siinä on potentiaalia ennätyksellisiin helleaaltoihin. Maailmanlaajuisesti kaikkiaan 19 valtiossa tehtiin kansallisia kuumuusennätyksiä vuoden 2010 kuluessa.

Lue maapallon villeistä säistä kertova artikkeli kokonaisuudessaan – napsauta alla näkyvää Lataa-painiketta.

Kun napsautat Lataa-painiketta, sinua pyydetään liittymään natgeo.-fi-sivuston jäseneksi. Liittyminen kestää noin minuutin eikä maksa mitään.

Katsaus tulevaan

Maan ilmakehä lämpenee ja muuttuu kosteammaksi. Satelliittimittausten mukaan ilmakehän vesihöyrypitoisuus on noussut 25 viime vuoden aikana keskimäärin neljä prosenttia. Tämän vuosisadan loppuun mennessä maapallon keskilämpötila saattaa nousta 1,5–4,5 asteella riippuen osin siitä, kuinka paljon hiiltä me sinä aikana vapautamme ilmakehään. Nämä kaksi suuntausta lisäävät helleaaltojen, rankkasateiden ja mahdollisesti muidenkin rajujen sääilmiöiden todennäköisyyttä.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...