Ongelmia öljystä

Grönlannin tulevan talouden perusta – öljy – sijaitsee Diskon saaren tuolla puolen juuri Mathæussenin mahtavien kalavesien horisontin takana. Länsirannikon keskiosien merialue pysyy nyt sulana lähes puolet vuodesta eli kuukauden pidempään kuin 25 vuotta sitten. Koska Grönlannin vesillä työskenteleminen on helpottunut, ExxonMobil, Chevron ja muut yhtiöt ovat hankkineet öljynetsintälupia. Skotlantilainen Cairn Energy suunnittelee ensimmäisten koekaivojen poraamista vielä tänä vuonna.

torstai 10. kesäkuuta 2010

Grönlannin tulevan talouden perusta – öljy – sijaitsee Diskon saaren tuolla puolen juuri Mathæussenin mahtavien kalavesien horisontin takana. Länsirannikon keskiosien merialue pysyy nyt sulana lähes puolet vuodesta eli kuukauden pidempään kuin 25 vuotta sitten. Koska Grönlannin vesillä työskenteleminen on helpottunut, ExxonMobil, Chevron ja muut yhtiöt ovat hankkineet öljynetsintälupia. Skotlantilainen Cairn Energy suunnittelee ensimmäisten koekaivojen poraamista vielä tänä vuonna. ”Olemme myöntäneet 13 lupaa, jotka kattavat 130 000 neliökilometrin eli noin kolmen Tanskan kokoisen alueen länsirannikon edustalta”, sanoo Grönlannin kaivannais- ja öljyviraston johtaja Jørn Skov Nielsen. On sateinen lauantaiaamu, ja olemme kauppakongressissa Nuukin konferenssikeskuksessa. Öljyn hajua puskee ilmoille kivinäytteestä – puolikkaan keilapallon kokoisesta ja muotoisesta basalttimöykystä – joka on esitteillä pöydällä.

”Tuotanto voisi olla käynnissä kymmenen vuoden kuluttua, jos onni on myötä”, Nielsen sanoo. ”Luoteis- ja Koillis-Grönlantia koskevat arviot ovat hyvin vaikuttavia – 50 miljardia barrelia öljyä ja kaasua.” Kun barrelihinta on nyt yli 80 dollarissa, varojen kokonaisarvo voisi olla jopa kolmisen biljoonaa euroa. Se riittäisi rahoittamaan maan itsenäisyyden.

Joidenkin grönlantilaisten mielestä kyseessä olisi faustilainen vaihtokauppa. Luterilainen piispa Sofie Petersen työskentelee toimistossaan yhdessä Nuukin sataman tienoon harvoista vanhoista jäljellä olevista puutaloista. Hieman hänen toimistostaan ylämäkeen seisoo lähetyssaarnaaja Hans Egeden patsas. Egede tuli tänne vuonna 1721 suurin toivein etsimään kadonneen viikinkiyhteiskunnan jälkeläisiä, mutta ei löytänyt heitä vaan perusti Nuukin eli Godthåbin, kuten tanskalaiset sitä kutsuvat. Siitä alkoi Grönlannin kolonialisointi ja saaren asukkaiden käännyttäminen kristinuskoon. Petersenillä on tanskalainen sukunimi kuten lähes kaikilla grönlantilaisilla, mutta hän on silti inuitti.

”Minä uskon, että öljy vahingoittaa elämäntapaamme”, Petersen sanoo. ”Tietenkin kaikki tarvitsevat rahaa, mutta pitäisikö meidän myydä sielumme? Miten käy, jos olemme kaikki miljonäärejä muttemme pysty antamaan Grönlantia lapsenlapsillemme sellaisena kuin sen tunnemme? Minä ottaisin mieluummin vähemmän rahaa ja antaisin maan lapsenlapsillemme.”

”Öljykysymys on erittäin ongelmallinen, koska Arktiksen kansat ovat kaikkein altteimpia ilmastonmuutokselle”, sanoo Kuupik Kleist, uusi, suosittu pääministeri. Grönlannin Leonard Coheniksi kutsuttu Kleist – hän on julkaissut muutaman levyn – on roteva, pöllömäinen 52-vuotias mies, joka puhuu käheällä, sointuvalla äänellä. On ironista, että hänen maansa on alkamassa tuottaa suuria määriä juuri sitä ainetta, joka sulattaa sen jääpeitettä.

”Tarvitsemme vahvemman talouden, ja meidän on hyödynnettävä mahdollisuuksia, joita öljy voisi tuoda meille”, hän sanoo. ”Ympäristöväki ympäri maailman neuvoo meitä olemaan käyttämättä öljyvarantojamme, mutta emme pysty korvaamaan vähenevää kalastusta muilla tulonlähteillä. Meillä ei myöskään ole tällä hetkellä muitakaan luonnonvaroja, joiden potentiaali olisi yhtä suuri kuin öljyn.”

Itse asiassa on olemassa toinenkin erittäin potentiaalinen luonnonvara, mutta se on aivan yhtä pulmallinen. Australialainen Greenland Minerals and Energy Ltd. on löytänyt maailman kenties suurimman harvinaisten maametallien esiintymän Narsaqin kaupungin lähellä sijaitsevalta ylängöltä Etelä-Grönlannista. Harvinaiset maametallit ovat välttämättömiä monissa vihreän teknologian keksinnöissä – hybridiautojen akuissa, tuuliturbiineissa ja pienloistelampuissa – ja 95 prosenttia niiden tuotannosta on tällä hetkellä peräisin Kiinasta.

Narsaqin esiintymän käyttöönotto muuttaisi maailmanmarkkinoita perusteellisesti ja mullistaisi Grönlannin talouden. Greenland Minerals and Energyn pääjohtaja John Mair sanoo, että Narsaqin varannoilla voitaisiin ylläpitää suurimittaista kaivostoimintaa hyvinkin yli 50 vuoden ajan ja työllistää satoja ihmisiä kaupungissa, jonka turskankalastuksen romahdus on lyönyt maahan. Kymmenet Muirin yhtiön työntekijät kartoittavat tällä hetkellä mahdollista kaivosaluetta, mutta sen käyttöönoton tiellä on yksi merkittävä este: malmi sisältää myös uraania, ja Grönlannin hallitus on kieltänyt kaikenlaisen uraanikaivostoiminnan. ”Emme ole muuttaneet noita rajoituksia, emmekä aio niin tehdäkään”, Kleist sanoo. Vihreämpään Grönlantiin sanonnan missään merkityksessä ei ilmeisesti ole olemassa helppoa tietä.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...