Kokaiini tuhoaa ympäristöä

Kokapensaan viljely on uuden tutkimuksen mukaan yhteydessä sademetsien tuhoutumisen kiihtymiseen biologisesti tärkeällä alueella Kolumbiassa.

tiistai 22. helmikuuta 2011 teksti Brian Handwerk, National Geographic News

Ekologi Liliana M. Dávalos kollegoineen on ensimmäistä kertaa pystynyt kvantifioimaan kokanviljelyyn välillisesti liittyvän sademetsien häviämisen, jota on esimerkiksi metsän raivaaminen ruokakasvipelloiksi kokaviljelmien lähellä.

”Havaitsimme Etelä-Kolumbiassa maantieteellisesti, että metsää häviää todennäköisemmin [kokaviljelmien läheltä]”, sanoo New Yorkin osavaltionyliopistossa Stony Brookissa työskentelevä Dávalos.

”Mitä enemmän kokaa lähitienoolla on, sitä varmemmin metsää menetetään – lähialueen kokamäärällä on merkitystä.”

Tämä tarkoittaa sitä, että kokanviljely käy kalliiksi kasveille ja eläimille yhdellä maailman biologisesti monimuotoisimmista alueista. Kolumbian metsissä elää monia eläimiä – esimerkiksi harpyijoita, tapiireja, kultanuolimyrkkysammakoita ja silmälasikarhuja – jotka ovat ajautuneet sukupuuton uhan alle.

Havainnot korostavat suuremman laillisen suojelun tarvetta Kolumbian metsissä Andeilta Amazonille, sanovat tutkimuksen kirjoittajat. Vaikka kansallispuistot ja muut suojelumuodot eivät poistakaan kokonaan laittomiin huumeisiin liittyvää toimintaa, Dávalos kollegoineen havaitsi suojelutoimien vähentävän sitä merkittävästi.

Koka houkuttaa ihmisiä metsiin

Kokapensaan lehdissä on itse asiassa hyvin pieniä määriä kokaiinin valmistamiseen tarvittavaa kemiallista ainetta.

Andien kansat ovat useiden vuosisatojen ajan pureskelleet kokapensaan lehtiä niiden lievän piristevaikutuksen vuoksi, ja he myös valmistavat siitä esimerkiksi teetä ja leivontajauhoa. Globaali kokaiininkäyttö on kuitenkin luonut kysynnän valtaville kokapensasmäärille.

11. tammikuuta Environmental Science & Technology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kartoitettiin Kolumbian metsien häviämisvauhtia vuosina 2002–2007. Tutkimuksessa hyödynnettiin maankäyttöä seuraavien satelliittien avulla tehtyjä karttoja, jotka on tehty nimenomaan laittomien viljelykasvien viljelymäärien seuraamiseksi.

Kokapensaat näkyvät kyseisissä kuvissa kirkkaanvihreinä tummemman kasvillisuuden keskellä. Ryhmä käytti analyysissa apunaan myös seurantalennoilla otettuja ilmakuvia.

Tutkimuksessa todetaan, että vain pieni osa metsien todistetusta häviämisestä johtuu suoraan niiden raivaamisesta kokapensaiden tieltä. Kun syrjäseudut vetävät puoleensa laittoman kokan kasvattajia, niistä tulee monenlaisen siihen liittyvän maataloustoiminnan solmukohtia.

Vaikka esimerkiksi ruokakasvien istuttaminen ja monet muut näistä toimista ovat täysin laillisia, ne saavat aikaan hallitsemattomia hakkuita monilla ekologisesti herkillä alueilla, Dávalos sanoi.

Dávalos korostaa, että välillisiä vaikutuksia ei ollut nähtävissä kaikkialla Kolumbiassa. Sen lisäksi kokanviljelyn ja metsien häviämisen välinen mekanismi on monimutkaisempi kuin pelkkä yksioikoinen päätelmä, että enemmän kokapensaita merkitsee enemmän ihmisiä ja enemmän hakattua metsää.

”Johtopäätös kuuluukin, että uusia kokapensaita on tullut kyseisiin paikkoihin sen vuoksi, että ne ovat taloudellisesti alikehittyneitä”, hän sanoo. Toisin sanoen halu istuttaa kokapensaita syrjäisille, eristyneille alueille johtaa metsien häviämiseen koskemattomilla alueilla, jotka saisivat muutoin ehkä olla rauhassa.

Mahdolliset ratkaisut ongelmaan lienevät monimutkaisia, mutta tutkimuksen mukaan suojelun lisääminen on helppo ja tehokas ensi askel.

”Se ei tarkoita sitä, etteikö kansallispuistoissakin tapahtuisi metsäkatoa, mutta suojelu hidastaa sitä”, sanoo Dávalos. ”Jos katsomme kahta täsmälleen samanlaista aluetta, joista yksi on kansallispuisto ja toinen ei, suojelematon alue menettää samassa ajassa enemmän metsää.”

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...