Kadonnut da Vinci seinän takana?

Kauan etsitty Leonardo da Vincin fresko saattaa vielä keskeneräisen tutkimuksen mukaan piillä tiiliseinän ja toisen mestariteoksen takana.

Tutkija Maurizio Seracini (etualalla) katselee Giorgio Vasarin tekemän seinämaalauksen takaa tulevaa videokuvaa Firenzessä.
Dave Yoder
Tutkija Maurizio Seracini (etualalla) katselee Giorgio Vasarin tekemän seinämaalauksen takaa tulevaa videokuvaa Firenzessä.

Tutkijat sanovat löytäneensä ensimmäiset "rohkaisevat" todisteet siitä, että korvaamattoman arvokas da Vinci saattaa olla piilossa toisen huippuarvokkaan 1500-lukuisen seinämaalauksen alla Italiassa.

Tutkijat tallensivat pikkuriikkisen kameran avulla videokuvaa Firenzen raatihuoneen Palazzo Vecchion Salone dei Cinquecento -salissa ("Viidensadan sali") Giorgio Vasarin "Marcianon taistelun" ja tiiliseinän takana olevasta tyhjästä tilasta.

Video: 360-asteen laserskannaus Salone dei Cinquecentosta.

He ovat löytäneet myös maalaustyössä käytettyä mustaa väriä ja lakkaa, jotka viittaavat siihen, että kadonnut da Vinci saatettiin pelastaa tuholta jo aikoja sitten.

Löydöt ovat vielä ristiriitaisia, ja tutkimukset on keskeytetty poliittisten syiden ja julkisen kohun vuoksi. Ne ovat kuitenkin ensimmäiset kiehtovat johtolangat yli neljän vuosisadan taa juontavaan mysteeriin.

Kadonnut taideteos, "Anghiarin taistelu", saattaa olla yli kuusi metriä leveä ja kolme metriä korkea.

Historiallisten merkintöjen mukaan italialainen valtiomies Piero Soderini palkkasi vuonna 1502 Leonardo da Vincin maalaamaan kohtauksen, jossa italialaiset ritarit lyövät milanolaisjoukot Toscanan tasangolla vuonna 1440.

Tarinan mukaan da Vinci käytti hyväkseen tilaisuuden kokeilla uutta öljymaalaustekniikkaa, mutta kokeilu osoittautui vikatikiksi.

Giorgio Vasari palkattiin 1550-luvulla sisustamaan uudelleen Salone dei Cinquecento, joka on saanut nimensä Firenzen kaupungin korkeimman neuvoston jäsenmäärän mukaan, ja maalaamaan sinne useita monen metrin korkuisia seinämaalauksia.

Yhden maalauksen piti tuleman keskeneräisen da Vincin päälle, mutta ainakin yhden tarinan mukaan Vasari oli suuri da Vincin ihailija, joka ei millään saattanut tuhota taideteosta.

Kalifornian yliopiston taideanalyytikko ja National Geographic -tutkija Maurizio Seracini on etsinyt merkkejä kyseisestä maalauksesta jo 36 vuoden ajan.

"Tutkimustyöni tavoite on ensimmäisestä päivästä lähtien ollut löytää 'Anghiarin taistelun' mahdollinen maalauspaikka ja selvittää, onko se vielä siellä", sanoo Seracini National Geographic Channelilta pian tulevassa dokumentissa Kadonneen da Vincin jäljillä.

"Olen vakuuttunut siitä, että maalaus on siellä."

Etsivä löytää?

Leonardo da Vinciä ihailleet taiteilijat kopioivat kadonneen seinämaalauksen ennen kuin se katosi historiaan (kuvia da Vinci -kopioista). Yksi kuuluisimmista kopioista on esillä Pariisin Louvressa.

Vaikka kopiot ovatkin loistokkaita, ne eivät ole da Vincejä. Kopioista puuttuu väistämättä yksityiskohtia, koska seinän kokoinen maalaus on niissä puristettu maalauskankaalle. Ainakin osasta puuttuu arvioiden mukaan kokonaisia hahmoja.

Siksi Maurizio Seracinin kaltaiset tutkijat ovat etsineet jälkiä alkuperäisestä maalauksesta kaikista mahdollisista paikoista.

Läpimurto tapahtui 1970-luvulla, kun Seracini nousi rakennustelineille tarkastelemaan Vasarin maalausta ja näki yhteen lippuun kaiverretut sanat "cerca trova", jonka voi kääntää vaikka muotoon "etsivä löytää". Seracini tulkitsi ne salakieliseksi merkiksi siitä, että Vasari oli rakentanut da Vincin eteen valeseinän.

Seracinin johtama ryhmä sai lopulta luvan skannata koko Salone dei Cinquecenton korkeataajuuksisella seinätutkalla. Tutkimuksessa paljastui jonkinlainen tyhjä tila, joka kattoi kuitenkin vain kaiverruksen sisältäneen osan seinämaalauksesta.

Kurkistaakseen Vasarin freskon taakse ryhmä suunnitteli poraavansa neljätoista senttimetrin levyistä reikää strategisiin paikkoihin, mutta hankkeesta nousi meteli, kun siitä kirjoitettiin lehdissä.

"Asiasta tuli hyvin äkkiä hyvin poliittinen. He aikoivat kuitenkin porata pieniä reikiä noin kymmenen metrin korkeuteen", sanoo Oxfordin yliopiston taidehistorioitsija Martin Kemp, joka ei osallistunut hankkeeseen.

"Minun mielestäni tuollaiset vauriot voidaan korjata huomaamattomiksi."

Varasuunnitelma

Voimakkaasta vastustuksesta huolimatta National Geographicin Maurizio Seracinille ja hänen ryhmälleen myönnettiin vuoden 2011 lopulla viikko aikaa jatkaa työtään, mutta ei kuitenkaan neljässätoista heidän haluamassaan paikassa.

Jotta Vasarin maalauksen alkuperäiset osat eivät vaurioituisi, museointendentit sallivat Seracinin ryhmän porata vain olemassa olevien halkeamien kohdilta ja hiljattain restauroiduista paikoista.

Moni niistä sijaitsi tyhjän tilan reunalla, mutta tutkijat iskivät silti kultasuoneen ja löysivät tyhjää tilaa 17 senttimetriä paksun tiiliseinän ja freskon takaa.

He työnsivät sisään tähystyskameran ja saivat videokuvaa viimeistelemättömästä muurauksesta ja kohdista, joita oli ilmeisesti maalattu siveltimellä.

Reiästä saatu pienaines röntgenanalysoitiin, ja niin saatiin selville sen sisältävän jälkiä mustasta väriaineesta.

Seracini on röntgentutkimuksen perusteella sitä mieltä, että, että musta väri on samankaltaista kuin ne värit, joita on löydetty da Vincin tekemien "Mona Lisan" ja "Johannes Kastajan" ruskeista kohdista.

Seinän sisältä saadut punaiset hiutaleet saattavat olla lakkaa, jota ei olisi tarvittu tavallisessa rapatussa seinässä.

Yksinomaan renessanssimaalauksille ominaisten ainesosien löytyminen vie Seracinin siihen päätelmään, että hän on löytänyt "rohkaisevia todisteita". Hän kuitenkin harmittelee sitä, ettei pystynyt hankkimaan annetussa ajassa useampia näytteitä.

"Jos en saa käsiini palasta siitä ja todista sitä oikeaksi maaliksi, en pysty sanomaan mitään varmaa, ja se on hyvin turhauttavaa", sanoo Seracini tv-dokumentissa.

Vuosisadan suurimpia löytöjä?

Yhdysvaltalaisen Brookhavenin kansallislaboratorion fyysikko Peter Siddons on verifioinut useita kuuluisia taideteoksia (esimerkiksi yhden Rembrandtin maalauksen) hiukkaskiihdyttimen avulla. Hänen mukaansa on melko selvää, että Vasarin tekemän seinämaalauksen takana on jotakin.

"Yksityiskohtaisia tietoja ei vielä ole kylliksi, mutta tähänastisten tietojen perusteella uskon, että siellä on maalaus. He löysivät maalia ja siveltimenjälkiä", Siddons sanoo.

"Maalauksen väittäminen noin vain da Vinciksi on kokonaan toinen juttu."

"Joka tapauksessa joku näki vaivaa rakentaakseen tämän valeseinän", hän jatkaa. "Ainakin minun mielestäni se on kiehtova juttu."

Oxfordin yliopiston Martin Kemp pitää tuloksia mielenkiintoisina muttei missään nimessä kiistattomina. Renessanssikauden varakkailla firenzeläisillä oli tapana koristella seiniään maalauksilla, joten väriaineet saattavat olla peräisin muiltakin kuin da Vinciltä.

"Emme voi olla varmoja edes siitä, mille pitkistä seinistä da Vinci maalasi, koska varhaiset kertomukset eivät ole millään muotoa yksiselitteisiä", hän sanoo. "Tässä vaiheessa tulokset ovat kuitenkin sellaisia, että ne kehottavat tutkimaan asiaa lähemmin."

Seracinin tutkimukset ovat taas jäissä, eikä niitä kenties jatketakaan, ennen kuin Italiassa saadaan ratkottua joitakin poliittisia kysymyksiä.

Jos ja kun tutkimukset jatkuvat – ja jos ryhmä löytää lisää todisteita piilotetusta työstä, kyseessä on Kempin mukaan historiallinen tapaus.

"Minun mielestäni asia tulee selvittää. Emme voi jättää sitä kesken", sanoo Kemp.

"Jos se löydetään, kyseessä olisi yksi vuosisadan suurimmista löydöistä."

Tilaa uutiskirje

National Geographicin ilmainen uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat joka viikko:

  • Upeimmat kuvat
  • Parhaat artikkelit
  • Viikon visan

Uusi lehti: Pois alta, T. rex!

Tilaus: Valtava Spinosaurus oli maapallon suurin ja tappavin hirmulisko – T. rexiäkin suurempi. Lue jännittävästä matkasta, jolla sen luuranko löytyi!

Osallistu kuukauden kuva -kilpailuun

Osallistu National Geographicin pohjoismaiseen kuvakilpailuun. Lokakuun teemana ovat ilta- ja yökuvat. Voittajakuvat julkaistaan lehdessä.

Tieteen Kuvalehti
Historia
National Geographic

Copyright © 2009 Bonnier Publications