Esittääkö harvinainen patsas naisgladiaattoria?

Naisia esiintyi myös gladiaattoriareenoilla, väittää vähäpukeiseen pronssipatsaaseen paneutunut uusi tutkimus.

Naisgladiaattoreiden väliset taistelut olivat ilmeisesti harvinainen näky Rooman valtakunnassa. Saksalaisessa museossa säilytettävään patsaaseen keskittynyt tutkimus esittää kuitenkin uusia todisteita siitä, että koulutetut naiset taistelivat kuolemaan saakka muinaisissa amfiteattereissa.

Kyseinen pronssipatsas on vasta toinen tunnettu kuvaus naispuolisesta gladiaattorista, sanoo tutkimuksen kirjoittaja Alfonso Manas espanjalaisesta Granadan yliopistosta.

Hampurilaisessa Museum für Kunst und Gewerbessä säilytettävä, noin 2000 vuotta vanha taideteos esittää paljasrintaista, lannevaatteista naista, jolla on vasemmassa kädessään viikatteen kaltainen esine.

Naispuolinen thraex

Alfonso Manas uskoo, että naisen kädessä oleva esine on sica, lyhyt, käyrä miekka, jollaista käyttivät thraex-gladiaattorit eli traakialaiset. Thraexien varusteisiin kuuluivat yleensä höyhenkoristeinen kypärä, pienet kilvet ja metalliset jalkasuojat. Heidän selkänsä oli suojaton ja siksi haavoittuvainen  – todennäköisesti juuri sopiva sican iskuille.

Asiantuntijat olivat aiemmin olleet sitä mieltä, että naisella oli kädessään strigil, jollaisella roomalaiset kaapivat ihoaan puhtaaksi.

Naisen asento ei kuitenkaan tue kyseistä tulkintaa, sanoo Manas.

Gladiaattorin voitonmerkki

Jos nainen olisi pesemässä itseään, "puhdistusvälinettä ei olisi mitään järkeä kohottaa ylös samalla kun katsoo maahan", sanoo Manas.

Sen lisäksi "hän peittää sukuelintensä alueen vaatteella", hän lisää. "Jos hän olisi puhdistautumassa, hän olisi kokonaan alasti." Hahmon painunut pää ja nostettu käsi ovat roomalaisessa taiteessa "tyypillinen gladiaattorin voitonmerkki", ja Manasin mukaan se viittaa enemmänkin siihen, että patsas esittää peitotun vihollisen yllä seisovaa gladiaattoria.

Tämä ele saattaa myös selittää kypärän ja kilven puuttumisen.

Taistelun päätteeksi "he riisuivat kypäränsä, jotta kaikki katsojat voisivat nähdä voittaneen gladiaattorin kasvot", Manas sanoo. "He myös heittivät kilpensä maahan."

Yläosattomuudella oli "eroottista vaikutusta"

Yläosattomana esiintyminen oli gladiaattoreille normi. "Yksi gladiaattoritaistelun säännöistä oli se, että sekä miehet että naiset taistelivat rinta paljaana", sanoo Manas.

Kun otetaan huomioon miesvoittoinen yleisö, niin naisgladiaattoreiden yläosattomuudelle saattoi olla toinenkin syy.

Manas kertoi tutkimustuloksistaan International Journal of the History of Sportin tuoreessa numerossa näin: "Naisgladiaattoreiden ulkoinen olemus oli varmasti omiaan aiheuttamaan eroottisia vaikutuksia katsojiin."

Toinen tunnettu todiste naisgladiaattoreista on ensimmäiseltä tai toiselta vuosisadalta peräisin oleva reliefi roomalaisesta kohteesta Turkin Bodrumista (nyt sitä säilytetään British Museumissa).

Tällaisten löytöjen niukkuus viittaa siihen, että muinaisessa maailmassa järjestettiin sangen vähän naisten välisiä taisteluita, vaikka roomalaiset kirjoittajat sellaiset mainitsevatkin.

Itse Roomasta on säilynyt silminnäkijäkertomuksia naisgladiaattoreista, ja ensimmäisellä vuosisadalla eläneen historioitsija Suetoniuksen mukaan keisari Domitianus pisti naiset taistelemaan iltaisin soihtujen valossa. Vuonna 200 keisari Septimius Severus kuitenkin kielsi naisten väliset taistelut.

Alfonso Manas lisää, että hampurilaisen museon patsaan alkuperä on epäselvä, mutta "tyylinsä perusteella se sijoittuu ensimmäisen vuosisadan ajalle Italian niemimaalle".

Tilaa uutiskirje

National Geographicin ilmainen uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat joka viikko:

  • Upeimmat kuvat
  • Parhaat artikkelit
  • Viikon visan

Uusi lehti: Pyhä maa

Tilaus: Paul Salopek on ehättänyt ihmiskunnan levittäytymistä seuraavalla seitsenvuotisella matkallaan Lähi-itään. Lue hänen kerrtomuksensa Pyhältä maalta.

Osallistu Lukijoiden täysosuma -kilpailuun

Osallistu National Geographicin pohjoismaiseen kuvakilpailuun. Kuukauden teemana ovat ihmiset. Voittajakuvat julkaistaan lehdessä.

Tieteen Kuvalehti
Historia
National Geographic

Copyright © 2009 Bonnier Publications