Vetäytyivätkö neandertalilaiset pohjoiseen?

Esihistoriallinen ”työkalusarja” viittaa siihen, että neandertalilaiset selviytyivät aiemmin oletettua pidempään ja pohjoisempana Pohjois-Venäjällä, väittää uusi tutkimus.

Äskettäin löydetyt työkalut (pieni kuva) antavat ymmärtää, että osa viimeisistä neandertalilaisista eli lajin tähän asti tunnetun eurooppalaisen elinalueen pohjoispuolella.
Science/AAAS
Äskettäin löydetyt työkalut (pieni kuva) antavat ymmärtää, että osa viimeisistä neandertalilaisista eli lajin tähän asti tunnetun eurooppalaisen elinalueen pohjoispuolella.

Vasta löydetty esihistoriallinen ”työkalusarja” viittaa siihen, että kovanahkainen neandertalilaisjoukkio saattoi asettua lajien viimeisille elinsijoille Venäjän subarktisille alueille.

Niiden löytöpaikka Uralvuorilla "saattaa olla neandertalilaisten viimeisiä [turvapaikkoja], ja se olisi erittäin mielenkiintoinen seikka", sanoo tutkimusta johtanut ranskalaisen Université de Toulouse le Mirailin arkeologi Ludovic Slimak.

Neandertalilaiset hallitsivat Eurooppaa noin 200 000 vuoden ajan siihen saakka, kunnes nykyihmiset alkoivat levittäytyä alueelle noin 45 000 vuotta sitten. Nämä kaksi ihmislajia elivät luultavasti jonkin aikaa yhteisillä alueilla, mutta tuon aikakauden tapahtumat ja kestoaika eivät ole tiedossa eikä myöskään se, miksi Homo sapiens pääsi lopulta niskan päälle.

Iberian niemimaa joutunee väistymään

Aiempien arkeologisten todisteiden perusteella neandertalilaisten viimeisenä elinalueena on pidetty Iberian niemimaata eli nykyisten Espanjan, Portugalin ja Gibraltarin alueita.

"Ei ole yllättävää, että neandertalilaiset säilyivät erillisinä populaatioina pisimpään juuri reuna-alueilla" eli Iberian niemimaalla ja kenties Luoteis-Euroopassa, sanoo St. Louisissa toimivan Washington-yliopiston neandertalilaisasiantuntija Erik Trinkaus, joka ei ollut mukana kyseisessä tutkimuksessa.

Venäjän Byzovajasta Islannin leveysasteilta löydetyt sadat kivityökalut saattavat nyt kuitenkin piirtää Euroopan neandertalilaiskartan uusiksi.

Mammutinluita työkalujen seassa

Työkalujen ympäriltä löytyneiden teurastettujen mammuttien luiden ja hiekanjyvien ajoitusten perusteella on päätelty, että alueella asuttiin viimeksi noin 33 000 vuotta sitten. Kumpiakin kohteita ajoitettiin sekä radiohiiliajoituksella että optisesti stimuloidulla luminesenssiajoituksella (OSL), jolla voidaan määrittää ajankohta, jona kohde viimeksi altistui auringonvalolle.

Lähes kaikkien neandertalilaisten uskotaan kuolleen sukupuuttoon 33 000 vuotta sitten. Byzovajasta löydetyt työkalut ovat samankaltaisia kuin monien neandertalilaisten valmistamat ja käyttämät. Heille tyypilliseen työkalusarjaan kuuluu raapimia ja viiltoteriä, jotka on valmistettu hakkaamalla kiviä yhteen – niin kutsutulla moustierilaisella tekniikalla.

Todisteet eivät ole kiveen hakattuja

Vaikka työkalut ovatkin neandertalilaisille tyypillisiä, Byzovajan 33 000 vuoden takaisista asukkaista ei ole saatu täyttä varmuutta. Paikalta ei ole löydetty neandertalilaisten tai muidenkaan ihmisten jäänteitä, vaikka alueella on tehty kaivauksia 1960-luvulta lähtien.

Tutkimusta johtava Ludovic Slimak korostaa kuitenkin sitä, että tällaisia työkaluja on löydetty Euroopasta vain neandertalilaiskohteista ja vielä vanhemmilta aikakausilta.

"Mitä muualta Euroopasta löytyy tältä aikakaudelta?" Nykyihmisyhdyskuntia, ei moustierilaisia työkaluja, hän vastaa.

Slimak lisää, että jos kyse on neandertalilaiskohteesta, se on merkittävä asia sekä tuoreutensa että sijaintinsa vuoksi, sillä Byzovaja sijaitsee tuhatkunta kilometriä neandertalilaisten yleisesti hyväksytyn elinalueen pohjoispuolella.

Uuden tutkimuksen mukaan Byzovajan neandertalilaiset olivat onnistuneet löytämään keinot selviytyä raa’an kylmässä ilmastossa.

"Tämän kulttuurin ihmiset työkaluineen elivät arktisella alueella aikana, jolloin koko Eurooppa oli erittäin kylmää seutua", hän sanoo.

Joka tapauksessa jännittävä löytö

Pelkkiä työkaluja ei voida pitää vastaansanomattomina todisteina siitä, että niiden käyttäjät olivat neandertalilaisia eivätkä Homo sapienseja, varoittaa Washington-yliopiston Erik Trinkaus.

"Kuten kirjoittajat itsekin huomauttavat, työkalujen muodon perusteella ei pidä suoraan mennä johtamaan ihmisen biologista muotoa etenkään nykyihmiskauden alkamisen [tienoilla]", sanoo Trinkaus.

Nykyihmisten tiedetään hänen mukaansa esimerkiksi käyttäneen neandertalilaistyylisiä työkaluja Lounais-Aasiassa, joten niiden löytyminen ei suinkaan ole suora todiste neandertalilaisasutuksesta.

Vaikka Byzovajan työkalut osoittautuisivatkin nykyihmisten tekemiksi, löytö on joka tapauksessa jännittävä, sanoo Ludovic Slimak. Silloin se olisi ensimmäinen todiste siitä, että Euroopan Homo sapiensit jatkoivat neandertalilaistekniikan pohjalta lajin hävittyäkin.

Tekipä työkalut kuka hyvänsä, yksi asia on selvä: ihmisen lajinkehityksessä on vain vähän kiistattomia asioita, eikä sellaisia ole tulossa vielä pitkään aikaan.

Slimak sanoo, että ihmisen esimuotojen suhteen "suuria osia Euraasiasta on vielä tyystin tutkimatta tai niillä on tehty vasta joitakin pioneeritutkimuksia".

"Ei siis pidä yllättyä, jos kokee tieteellisen yllätyksen jo lähitulevaisuudessa."

Neandertalilaistyökaluja koskeva tutkimus julkaistiin toukokuussa Science-aikakauslehdessä.

Uusi lehti: Olemmeko yksin?

Tilaus: Lue lehdestä numero 7/2014 maapallon ulkopuolisen elämän etsinnästä. Yksi ihmiskuntaa pitkään vaivanneista kysymyksistä saattaa ratketa jo meidän elinaikanamme.

Osallistu kuukauden kuva -kilpailuun

Osallistu National Geographicin Kuukauden kuva -kilpailuun tästä.

Tilaa uutiskirje

National Geographicin ilmainen uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat joka viikko:

  • Upeimmat kuvat
  • Parhaat artikkelit
  • Viikon visan