Selkeä hetki

Pilvijärjestelmät peittävät kaiken aikaa laajoja merialueita, joten ne ovat tärkeässä osassa maapallolle tulevan auringonvalon säätelijöinä. Koska pilvien vaikutuksista globaaleihin lämpötiloihin tiedetään vasta vähän, pilvisyys on eräänlainen jokerikortti ilmaston lämpenemistä koskevissa ennusteissa.

Uusi tutkimus saattaa kuitenkin tuoda hieman valaistusta siihen, miksi sankkoja, ”viilentäviä” pilvijärjestelmiä ja avosoluisia, ”lämmittäviä” pilvijärjestelmiä kehittyy. Tutkimuksen mukaan tietokonemallinnukset osoittavat ilmakehän aerosolimäärien vaikuttavan voimakkaasti pilvimuodostelmien syntyyn.

Aerosolit ovat pikkuruisia, ilmassa leijuvia hiukkasia, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvää nokea. Ilmakehän vesi tuppaa tiivistymään aerosolien ympärille, joten aerosolien määrän kasvu tarkoittaa lisää vesipisaroita ja siten tiheämpiä umpisoluisia pilviä, jotka eivät sada maahan yhtä herkästi.

Koska sade näyttäisi käynnistävän avosoluisten pilvien muodostumisen ja uudelleenjärjestymisen, pienempi sademäärä saattaa Wangin mukaan pitää pilvet umpinaisina.

• Edellinen Sivu 4 / 5 Seuraava