Syntisten suojelusenkeli

El Niñon vapautumisen ajankohta on arvoitus, mutta hänellä on syytä toiveikkuuteen: Hän nimittäin luottaa suojelijaan, jonka uskoo estäneen vanginvartijoita löytämästä paria hänen hallussaan ollutta, jyrkästi kiellettyä esinettä, jotka olisivat voineet kasvattaa kakkua vuosikymmenillä.

”Vartijat eivät nähneet mitään, vaikka ne olivat ihan näkyvillä”, hän sanoo. Tämä yliluonnollinen olento kaitsee häntä vihollisten hääriessä ympärillä. Kaverinsa uskoa vahvistava Antonio sanoo olennon pysyvän vierellä silloinkin, kun kaikki ystävinä pitämäsi ihmiset ovat unohtaneet nimesi eikä edes koira perään hauku.

Tämä ihmeitä tekevä nainen, kaikkein puolustuskyvyttömimpien ja pahimpien syntisten puolustaja, on nimeltään La Santa Muerte, pyhä Kuolema.

Pyhä kuolema on vain yksi monista

ylimaallisista hahmoista, joiden puoleen meksikolaiset ovat kääntyneet heidän maansa kohdattua kaikki mahdolliset vitsaukset: kuivuuden, sikainfluenssaepidemian ja sitä seuranneen turismin romahduksen, vientituotteista tärkeimmän eli öljyn varantojen ehtymisen, talouslaman ja ennen kaikkea huumekaupan ja siihen liittyvän, paljon julkisuutta saaneen julman väkivallan.

Vaikka henkirikosten määrä onkin vähentynyt Meksikossa tasaisesti kahden vuosikymmenen ajan, huumekauppiaat tekevät edelleen kammottavia rikoksia. Ne ovat järkyttäneet oikeusvaltion perusteita niin pahoin, että tavalliset meksikolaiset ihmettelevät tuon tuostakin ääneen, ovatko mafiat jo voittaneet Meksikon valtiota vastaan käymänsä sodan.

”Tunne-elämän paineet ja kriisien aikakaudella eläminen ohjaavat ihmisiä etsimään symbolisia hahmoja, jotka voivat auttaa kohtaamaan vaaroja”, sanoo José Luis González, Meksikon antropologisen ja historiallisen koulun (ENAH) professori, joka on erikoistunut kansanuskontoihin. Auttavia hahmoja ovat esimerkiksi afrokuubalaiset jumaluudet, jotka ovat hiljattain etsiytyneet uusille alueille, ja lainsuojattomat, jotka on muunnettu ihmeentekijöiksi, esimerkiksi myyttinen pohjoismeksikolainen maan­tierosvo nimeltä Jesús Malverde. Jopa Uuden testamentin pyhimyksiä on valjastettu pelastuksen sijasta menestyksen suomiseen.

Tässä laajenevassa hengellisessä universumissa pitkiin viittoihin pukeutunut, viikatetta kantava luuranko – La Santa Muerte – saattaa olla uusista kulteista nopeimmin kasvava ja ainakin ensi vilkaisulta räväkin.

”Jos sitä tarkastelee viime vuosikymmenen aikana kuoleman kanssa syvästi tekemisissä olleen valtion näkökulmasta, luurangossa näkee hyvin konkreettisen ja sel­keän symbolisen viittauksen nykytilanteeseen”, González sanoo.

Useimmille meksikolaisille viime aikoihin asti tuntematon kuolemahahmo muistuttaa keskiaikaisia viikatemieskuvauksia mutta on perusteellisesti erilainen kuin Kuolleiden päivän leikkisät luurangot, meksikolaisten edesmenneet rakkaat, jotka palaavat viettämään muutaman juhlinnan ja muistojen täyttämän tunnin elävien kanssa. La Santa Muerten alttareita näkyy nykyisin kaikkialla Meksikossa niin kadunkulmissa kuin köyhien kodeissakin. Seuraajien joukossa on niin miehiä kuin naisiakin.

Méxicon kaupungin sydämessä kulmakunnalla, joka on aina tiedetty äänekkääksi ja uhmakkaaksi, Enriqueta Romero johtaa aina kuun ensimmäisenä päivänä rukoushetkeä luurangon kunniaksi. Samaan aikaan kulmikas, pahasuinen ja äidillinen Romero oli yksi ensimmäisistä ja tehokkaimmista propagandahenkilöistä, joka edisti tiettävästi Meksikonlahden rannikkokaupungeissa syntyneen kultin leviämistä koko maahan. Niin Kaliforniassa kuin Keski-Amerikassakin nuoret ihmiset sytyttävät kynttilöitä La Santa Muerten kunniaksi ja tatuoivat ihoonsa hänen kuviaan.

Meksikon sisäministeriö kumosi jokunen vuosi sitten La Santa Muerten aseman virallisena uskontona, mutta kiellolla ei ollut käytännön vaikutusta. Lehtikioskeissa myydään videoita, joissa opetetaan rukoilemaan pyhimystä, ja jopa trendikkäät intellektuellit alkavat kääntyä sille kannalle, että kultti on muy auténtico – perin aito.

• Edellinen Sivu 2 / 5 Seuraava