Kunpa saaren patsaat osaisivat puhua

”Patsaat kävelivät”, sanotaan Pääsiäissaarella. Arkeologit yrittävät edelleen selvittää niiden liikkumista ja sitä, kertovatko ne ympäristökatastrofista vai saarelaisten sankarillisesta kekseliäisyydestä.

perjantai 6. heinäkuuta 2012 teksti Karen Gunn, päätoimittaja, National Geographic Nordic

Pääsiäissaarta sanotaan maailman syrjäisimmäksi asutuksi paikaksi; ainakin se on ratkaisemattomien arvoitusten saari.

Suurin ja tunnetuin arvoitus ovat tietenkin jättimäiset moai-kivipatsaat, jotka saarelaiset joillakin keinoilla veistivät, kuljettivat ja pystyttivät eri puolille saarta selkä merelle päin.

Salaperäinen on myös Pääsiäissaarella käytetty omalaatuinen kirjakieli rongorongo, jota ei ole onnistuttu tulkitsemaan. Se koostuu tuntemattomista merkeistä, joilla kirjoitetaan tuntematonta kieltä. Jotta arvoitus olisi vieläkin kiperämpi, kielen merkeistä 40–50 näyttää jostakin kumman syystä aivan samoilta kuin toisen arvoituksellisen kirjoituksen merkit: paljon aiemmin toisella puolella maailmaa nykyisessä Pakistanissa käytetyn Indus-kirjoituksen.

Ensimmäisten asukkaidenkin taustat ovat hieman epäselvät. Norjalainen Thor Heyerdahl, joka johti Pääsiäissaaren ensimmäisiä arkeologisia kaivauksia vuosina 1955–1956, löysi inkoja edeltävään Etelä-Amerikkaan viittaavia jälkiä ja päätteli asukkaiden tulleen idästä.

Muut tutkijat ovat päätyneet lännestä tulleisiin polynesialaisiin. Pääsiäissaarelaisten omissa kertomuksissa saarella asui ennen kaksi etnistä ryhmää – pitkäkorvat ja lyhytkorvat – jotka miltei tuhosivat toisensa sodissa.

Lue lisää saaren nykyelämästä ja patsasarvoituksen tuoreimmista ratkaisuehdotuksista napsauttamalla alla olevaa latauspainiketta.

Kun napsautat Lataa-painiketta, sinua pyydetään rekisteröitymään natgeo.fi-sivuston jäseneksi.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...