Kakka kiertämään

Julkisista käymälöistä voidaan saada ravinnepitoista lannoitetta.

torstai 27. lokakuuta 2011 teksti Christine Dell'Amore, National Geographic News

Julkiset kompostikäymälät auttavat haitilaisia tekemään ulosteesta lannoitetta ja kenties elvyttämään peltoja, vähentämään tauteja ja luomaan työpaikkoja.

Yhdysvaltalainen kansalaisjärjestö Sustainable Organic Integrated Livelihoods (SOIL) on vuodesta 2006 lähtien rakentanut julkisia käymälöitä Haitiin, missä 80 prosentilla ihmisistä ei ole mahdollisuutta käyttää käymälöitä.

Useimmat haitilaiset joutuvat SOILin mukaan tekemään tarpeensa vesistöihin, muovipusseihin tai autiotaloihin. Harvat käymälätkin ovat usein heikosti suunniteltuja, ja jätteet päätyvät niistä suoraan jokiin tai pohjaveteen.

Haitin vesipulmat

Kaikesta tuosta johtuen ulosteita päätyy vesihuoltojärjestelmään, mistä voi aiheutua esimerkiksi koleraa ja muita veden kautta välittyviä sairauksia. Yhdysvaltain tartuntatautiviraston (CDC) mukaan Haitissa riehuukin parhaillaan koleraepidemia.

Yli 6000 ihmistä on kuollut ja 420 000 sairastunut sen jälkeen kuin koleraa havaittiin Haitissa ensi kerran lokakuussa 2010.

"Käymälät ovat nykymaailman menestyksekkäin terveydenhoitomenetelmä", sanoo Sasha Kramer, maaperäekologi ja yksi SOILin perustajista. Haitissa "veteen päätyvä kakka on yleisin kuolinsyy".

Tähän mennessä SOIL on asentanut ekokäymälöitä leireihin, joissa elää yli 20 000 Port-au-Princen vuoden 2010 maanjäristyksen kodittomaksi jättämää ihmistä. Niitä toimitetaan myös kolmeenkymmeneen paikkaan Pohjois-Haitissa.

SOILin rakentamat käymälät erottelevat kiintoaineet ja nesteet toisistaan. Uloste peitetään kompostointia edistävällä kuivikkeella, ja säiliö tyhjennetään säännöllisesti.

"Kun planeetalla elää tällä hetkellä seitsemän miljardia ihmistä, tällaiset ratkaisut käyvät entistä tärkeämmiksi", sanoo Kramer. "Niillä voidaan toteuttaa kasvavan väestön perusoikeuksia ja vähentää maapallon ekosysteemeihin kohdistuvia haittavaikutuksia."

Jätteestä arvotavaraksi

SOIL-työntekijät kiertävät kerran viikossa "Kakkamobiiliksi" ristityllä kuorma-autolla ja vaihtavat käytetyt käymäläsäiliöt puhtaisiin.

Jäte kuljetetaan kaupungin ulkopuolella sijaitsevaan kompostointilaitokseen, missä uloste sekoitetaan rommintuotannossa syntyvään sokeriruokojätteeseen, joka toimii kompostiherätteenä.

"Mikrobit villiintyvät ja alkavat lisääntyä hullun lailla", sanoo Kramer, jolle National Geographic Society on myöntänyt nousevan tutkijakyvyn apurahan.

Mikrobitoiminta nostaa kompostin lämpötilan noin 70 asteeseen, joka riittää tappamaan kaikki ihmisen 37-asteiseen elimistöön sopeutuneet taudinaiheuttajabakteerit.

Palkatut työläiset tarkistavat lämpötilan kahden päivän välein, ja "kahdeksan kuukauden kuluttua [meillä] on erittäin ravinteikasta maata", sanoo Kramer. Ihmisuloste saattaa sopia kompostoitavaksi jopa lehmänlantaa paremmin, koska lihaisampi ruokavaliomme sisältää enemmän kasvien kasvua vauhdittavaa typpeä.

Oikein kompostoituna patogeenit häviävät, jolloin ihmisuloste on "erittäin rikas ravinnelähde, joka sopii vallan hyvin ihmisravinnon kasvattamiseen", sanoo New Hampshiren yliopiston maamikrobiekologi Serita Frey.

"Länsimaissa arkaillaan yleisesti ottaen ihmisulosteen käyttöä lannoitteena", sanoo Frey. "Aasiassa ja muualla maailmassa sitä on kuitenkin käytetty maanparannusaineena iät ja ajat. "

Kompostin lisääminen viljelymaahan voi myös kohentaa maaperän rakennetta ja vakautta, jotka molemmat ovat olennaisia tekijöitä eroosion ehkäisemisessä, lisää Frey, joka ei ole mukana SOILin toiminnassa.

Tämä johtuu siitä, että hajottaessaan ainesta bakteerit ja sienet tuottavat tahmeita liimoja, jotka sitovat maaperän hiukkasia kokkareiksi, sanoo Frey.

Käymälähanke "pistää hyvän kiertämään"

Haiti-hanke on tähän mennessä tuottanut yli 400 000 litraa kompostia, josta osaa käytetään jo koepuutarhojen ja -kasvien viljelyyn, sanoo Kramer.

Osa näistä puutarhoista tuottaa vihanneksia, jotka tarjoavat ruokaa äärimmäisen köyhän ja tiheään asutun Cité Soleilin alueen väelle Port-au-Princen lähellä, sanoo Pax Christi Haiti -rauhanjärjestön haitilainen paikalliskoordinaattori Daniel Tillias.

Ravinteikasta kompostia voidaan jossakin vaiheessa käyttää ruuanviljelyyn ja puiden kasvattamiseen tässä rutiköyhässä Karibianmeren valtiossa, jonka maaperästä vuosikymmeniä jatkunut maan liikakäyttö ja metsähakkuut ovat imeneet ravinteet ja johtaneet laajamittaiseen eroosioon.

"Nyt jokin aiemmin hyödytön tarjoaa meille mainion mahdollisuuden", sanoo Tillias, joka tekee vapaaehtoistyötä SOILissa ja toimi kertojana hankkeesta kertovassa riippumattomassa elokuvassa nimeltä Holy Crap!

"Tässä pistetään hyvä kiertämään. Se on hyvä, positiivinen juttu tälle seudulle."

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...