Maailman kenties vaarallisin ydinvoimala

Maanjäristyksen aiheuttama kriisi Japanissa on kääntänyt katseita myös Armeniaan, sillä sikäläinen, neuvostovalmisteinen ydinvoimala sijaitsee seismisesti epävakaalla alueella.

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011 teksti Marianne Lavelle og Josie Garthwaite, NG News

Armenialaisen Medzamorin ydinvoimalan reaktori on yksi viidestä jäljellä olevasta ydinreaktorista, joissa ei ole sisempää suojarakennusta.

Kaikki viisi neuvostovalmisteista vesimoderoitua reaktoria ovat lähellä suunniteltua sulkemisikäänsä tai jo ylittäneet sen, mutta yksi ikävä tosiseikka erottaa armenialaisen reaktorin neljästä samanlaisesta Venäjällä toimivasta: Medzamor nimittäin sijaitsee yhdellä maailman järistysherkimmistä alueista.

Japanin kriisi herättää pelkoa

Armenian hallitus joutuu Fukushiman ydinonnettomuuden seurauksena jälleen vastaamaan Medzamorin rakenteita, sijaintia ja turvallisuutta koskeviin kysymyksiin.

EU-lähettiläs kutsui jo seitsemän vuotta sitten ydinlaitosta ”vaaralliseksi koko alueelle”, mutta Armenia kieltäytyi siitä huolimatta ottamasta vastaan EU:n tarjoamaa 200 miljoonan euron lainaa Medzamorin sulkemisen rahoittamiseksi.

Ydinvoimaa kaivataan

Valmisteilla on suunnitelmia Medzamorin korvaamiseksi – samaan paikkaan rakennettavalla uudella voimalalla – vuoden 2016 jälkeen, mutta siihen asti Armenialla ei juuri ole muita vaihtoehtoja kuin pitää turbiinit käynnissä. Medzamor oli suljettuna muutaman vuoden ajan, ja armenialaiset saivat tuntea sulkemisen vaikutukset pimeytenä ja kylmyytenä: laitos tuottaa yli 40 prosenttia sähköstä maassa, joka on eristynyt naapureistaan ja muiden energialähteiden ulottumattomissa.

”Ihmiset vertaavat potentiaalista riskiä potentiaaliseen sähköpulaan, joka laitoksen sulkemisesta voisi aiheutua”, sanoo Ara Tadevosyan, suuren armenialaisen Mediamax-uutistoimiston johtaja.

”Kielteisten kokemusten jälkeen ihmiset mieluummin elävät voimalan kanssa ja uskovat, että se ei vahingoitu maanjäristyksessä.”

Alueelliset kiistat tukevat ydinvoimaa

Armenian sisämaavaltion kolme miljoonaa asukasta ovat ainutlaatuisen riippuvaisia yhdestä ikääntyvästä ydinreaktorista. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kehkeytyneet alueelliset selkkaukset rikkoivat pienimmän neuvostotasavallan ja sen naapureiden välit.

Itänaapuri Azerbaidzan ja länsinaapuri Turkki sulkivat rajansa ja katkaisivat useimmat öljy- ja maakaasureitit. Yhä jatkuva saarto viilsi tuoreen haavan vanhan arven päälle. Ensimmäisen maailmansodan aikaisessa kansanmurhassa ja sitä seuranneissa konflikteissa kuoli yli miljoona armenialaista, ja Neuvostoliitto luovutti armenialaisten historiallisen alueen länsiosan Turkille. Armenialaisten Nooan arkin sijaintipaikkana pitämä Araratvuori, joka koristaa rihkamaa ja kauppojen kylttejä kaikkialla maassa, on nykyisin Turkin puolella.

Medzamorin ydinvoimala sijaitsee vain noin 15 kilometrin päässä Turkin rajasta samalla seudulla kuin Arasjoen hedelmällinen maatalousalue. Pääkaupunki Jerevaniin, jossa asuu kolmasosa koko maan väestöstä, on matkaa vain 35 kilometriä. Voimala seisoo seismisesti aktiivisella vyöhykkeellä, joka ulottuu Turkista Arabianmerelle saakka.

Joulukuun 10. päivänä 1988 alueella tapahtui 6,8 richterin maanjäristys, joka tappoi 25 000 ihmistä ja jätti puoli miljoonaa kodittomiksi. Noin sadan kilometrin päässä episentristä sijainnut Medzamor ja sen tuolloin kaksi toimivaa reaktoria säilyivät Armenian viranomaisten ja IAEA:n mukaan vahingoittumattomina. Tuhoisa järistys nostatti kuitenkin huolta seismisten tekijöiden vaikutuksista ydinturvallisuuteen, joten neuvostoviranomaiset päättivät sulkea voimalan.

Sähköpula vaikuttaa asenteisiin

Ara Tadevosyan sanoo, että kansalaisten asenteisiin Medzamoria kohtaan vaikuttavat suuresti ne kuusi ja puoli vuotta, jotka jouduttiin elämään ilman sitä.

”Talvikuukausina oli pahoja sähkökatkoja”, hän muistelee puhelinhaastattelussa Jerevanista. ”Jossakin vaiheessa sähköä saatiin tunnin ajan päivässä, ja joskus jouduimme olemaan koko viikon ilman. Voit kuvitella mitä se oli – asunnossa oli yhtä kylmää kuin kadulla.”

Vuonna 1993 rakennettiin maakaasuputki Venäjältä Georgian kautta Armeniaan, mutta ”sabotaasi ja separatistit” katkaisivat sen useaan otteeseen, kirjoitti Maailmanpankki raportissaan vuonna 2006.

Itsenäisen Armenian hallitus päätti vuonna 1995 käynnistää Medzamorin kahdesta reaktorista nuoremman uudelleen. Harvardin yliopiston ydinfysiikan professori emeritus Richard Wilson kuului ulkopuolisten asiantuntijoiden valtuuskuntaan, joka vieraili tuolloin Armeniassa. Hän muistelee, että voimalan avaamisessa avustavien venäläisten saapumiselle hurrattiin teiden varsilla.

Kun reaktori käynnistettiin, ”siitä tuli koko Armenialle energian ja toivon lähde”, sanoo Tadevosyan. ”Se symboloi pimeyden päättymistä: ’Meillä on sähköä.’ Ja sellaisena sitä pidetään edelleen.”

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...