Avaruudesta löytyi suorakaiteen muotoinen galaksi

Taivaalla tuikkivien "tavallisten timanttien" lisäksi avaruutta koristavat myös smaragdihiotut jalokivet, sanovat eriskummallisen suorakaiteen muotoisen galaksin löytäneet tutkijat.

Kosminen kummajainen, joka on saanut nimen LEDA 074886, on kääpiögalaksi 70 miljoonan valovuoden päässä sijaitsevassa Eridanuksen eli Virran tähdistössä.

Epätavallinen galaksi

Useimmat galaksit voidaan muotonsa puolesta luokitella yhteen kolmesta galaksityypistä, jotka ovat spiraaligalaksi (esim. Linnunrata), elliptinen galaksi ja epäsäännöllisen muotoinen galaksi.

Nyt löydetty galaksi on kuitenkin merkillisen säännöllinen suorakaide, joka muistuttaa smaragdihiottua jalokiveä.

Astronomi Alister Graham, australialaisen Swinburne University of Technologyn apulaisprofessori, huomasi ensimmäisten joukossa oudon galaksin Havaijin Subaru-teleskoopin kuvassa, joka oli otettu aivan muun kohteen tutkimista varten.

Kun Graham huomasi laatikkomaisen muodon, hän piti sitä ensin virheenä. "Hetken päästä olinkin jo pelkkää hymyä."

Todellisuudessa lieriön muotoinen?

Smaragdihiottu kääpiö löydettiin suuremman ja elliptisen NGC 1407 -galaksin reunalta.

Pienemmässä ja himmeämmässä galaksissa on 50 kertaa vähemmän tähtiä kuin Linnunradassa, mikä osaltaan selittää sen, miksi sitä ei ole havaittu aiemmin.

Graham ja hänen kollegansa arvelevat, että galaksi on oikeasti lyhyen lieriön muotoinen  –  "kuin kasa CD-levyjä", mutta me vain näemme sen sivusuunnasta.

Galaksi on luultavasti syntynyt, kun kaksi spiraaligalaksia, joiden akselit olivat vastakkaissuuntaiset, sulautuivat yhteen.

Galaksien törmätessä niiden akselit muodostivat LEDA 074886 -galaksin "nurkat", arvelevat tähtitieteilijät.

Galaksisulautumien hybridi

Laajasti hyväksytyn teorian mukaan galaksit kasvavat sulautumalla yhteen, yleensä niin, että suurempi galaksi ahmaisee pienemmän. Itse asiassa Linnunradassakin näkyy merkkejä siitä, että se on hiljattain pistänyt poskeensa yhden kääpiöseuralaisistaan.

Suorakaiteen muotoinen galaksi on kuitenkin jonkinlainen hybridi, koska siinä näkyy piirteitä kahdesta eri sulautumatyypistä.

Elliptisissä galakseissa on yleensä niukasti tähtien rakennusaineita, ja tietokonesimulaatioiden mukaan kahden elliptisen galaksin sulautuessa syntyy yleensä samantapainen mutta hillitympi laatikkomuoto, jossa ei juuri ole tähtiä synnyttävää aktiivisuutta.

Tietokonemallien mukaan runsaasti tähtien rakennusainekaasuja sisältävien galaksien sulautumat taas eivät ole suorakulmaisia.

Subaru-kuvasta selviää kuitenkin, että LEDA 074886 -galaksilla on sekä geometrinen ulkomuoto että sisempi tähtiä synnyttävä kiekko. Epätavallinen kääpiögalaksi saattaa siksi auttaa tähtitieteilijöitä mallintamaan entistä monimutkaisempia galaksien yhteensulautumisia.

Yksi tutkimuksen kirjoittajista, Zürichin yliopiston teoreettisen fysiikan professori Ben Moore, suunnittelee LEDA 074886:n muodostumisen mallintamista supertietokoneella myöhemmin tänä vuonna.

Tällaiset simulaatiot auttavat esimerkiksi määrittelemään sitä, miten pitkään galaksi säilyttää laatikkomaisen muotonsa, sanoo Alister Graham.

Avaruudessa timantit eivät ole ikuisia, sillä mikäli LEDA 074886 ei sulaudu yhteen jonkin toisen juuri sopivasti kallellaan olevan galaksin kanssa, se saattaa menettää näyttävät kulmansa tulevan vuosimiljardin kuluessa.

Tutkimusta smaragdihiotusta galaksista kuvailtiin toissa viikolla arXiv.org-sivustossa, ja se on hyväksytty julkaistavaksi Astrophysical Journal -lehdessä.