Valtava järjestelmä kiertää Linnunrataa

Linnunradan ympäriltä on havaittu jättimäinen satelliittigalaksien ja tähtikasaumien muodostama järjestelmä.

Löytö yllätti tutkijat, sillä se saattaa horjuttaa teoriaa arvoituksellisesta näkymättömästä aineesta, niin sanotusta pimeästä aineesta, jonka uskotaan muodostavan jopa 23 prosenttia maailmankaikkeuden massasta.

Vastikään havaittu galaksi- ja tähtikasauma on viimeisin monista löydöistä, jotka kyseenalaistavat pimeän aineen olemassaolon. Viime viikolla astronomit ilmoittivat, että he eivät ole kyenneet havainnoimaan pimeää ainetta Auringon lähistöltä, vaikka yleisesti vallalla olevan teorian mukaan sitä pitäisi olla sielläkin.

Linnunradan seuralaiset

Uudessa tutkimuksessa, jota johti Marcel Pawlowski Bonnin yliopistosta, tähtitieteilijät selvittivät Linnunradan tunnettujen seuralaisgalaksien sijainnin sekä 1900-luvulla otettujen kuvien että uusien Sloan Digital Sky Survey -hankkeen tietojen avulla.

Tutkijat havaitsivat, että Linnunradalla on noin 20 seuralaista, joiden joukossa on kääpiögalakseja ja pallomaisia tähtijoukkoja. Nämä satelliittigalaksit ovat muodostaneet järjestelmän, joka kiertää Linnunrataa kohtisuoraan suhteessa sen kiekon tasoon.

"Havainto on täysin päinvastainen kuin mitä me teorian perusteella odotimme löytävämme", sanoo yksi tutkimusryhmän jäsenistä, Pavel Kroupa, joka myös työskentelee Bonnin yliopistossa.

"Meidän olisi pitänyt löytää kaikista suunnista joitakin satelliittigalakseja." Nykyiset galaksien muodostumista käsittelevät teoriat olettavat, että pimeää ainetta on olemassa. Niiden mukaan Linnunradan seuralaiset tulivat aikoinaan monista eri suunnista ja siksi niiden pitäisi myös olla jakautunut enemmän tai vähemmän pallomaisesti.

"Tämän [havainnon] looginen seuraus on se, että pimeää ainetta ei ole olemassa", toteaa Kroupa.

Linnunrata törmäsi naapuriinsa?

Yleisesti hyväksytyssä galaksien muodostumisteoriassa pimeä aine on kuin painovoimasta koostuva tuki, jonka ympärille näkyvä aine kerääntyi, kun galakseja alkoi muodostua maailmankaikkeuden lapsuudessa.

Kun Linnunradan kaltaiset suuret galaksit syntyivät, ylimääräinen materia kasaantui teorian mukaan sadoiksi pienemmiksi seuralaisgalakseiksi, jotka jakaantuivat tasaisesti isäntägalaksin ympärille.

Bonnin yliopiston tutkijat selittävät Linnunradan ympärillä olevien satelliittigalaksien oudon jakauman siten, että meidän oman galaksimme törmäsi naapurinsa kanssa noin 11 miljardia vuotta sitten. Selitys sopii hyvin vanhimman tunnetun Linnunradan sateliittikääpiögalaksin ikään.

Uuden teorian mukaan Linnunrata varasti materiaa toiselta galaksilta, ja painovoima kasasi kääpiögalaksien ja pallomaisten tähtijoukkojen rippeet yhteen. Siitä alkaen ne ovat olleet samalla tasolla Linnunradan ulkopuolella, sanoo tutkimusryhmän johtaja Pawlowski.

Tutkijat toteavat, että tämä malli ravistelee teoriaa pimeästä aineesta, sillä se osoittaa, että galakseja voi muodostua myös ilman tätä teoreettista ainetta.

"Tämä tarkoittaa, että meidän pitää ajatella kosmologia kokonaan uusiksi", sanoo Kroupa. "Kosmologia on nyt epäjärjestyksessä."

Linnunradan seuralaisten järjestelmiä käsittelevää tutkimusta kuvataan tarkemmin Monthly Notices of the Royal Astronomical Society -lehden tulevassa numerossa.