Planeettalöytö galaksimme ulkopuolelta

Ensimmäinen oman galaksimme ulkopuolinen planeetta on löytynyt.

Maalauksessa HIP 13044b:n kaltainen eksoplaneetta (keskustasta oikealle) kiertää vanhaa, Auringon kaltaista tähteä.
JSW Art via Science/AAAS
Maalauksessa HIP 13044b:n kaltainen eksoplaneetta (keskustasta oikealle) kiertää vanhaa, Auringon kaltaista tähteä.

Tähtitieteilijät ovat 1990-luvun puolivälistä lähtien täydentäneet luetteloa tunnetuista eksoplaneetoista eli planeetoista, jotka sijaitsevat oman aurinkokuntamme ulkopuolella. Kaikki tähän mennessä löytyneet lähes 500 eksoplaneettaa ovat syntyneet omassa galaksissamme eli Linnunradassa. Eksoplaneettaklubin uusin jäsen, joka on saanut nimen HIP 13044b, puolestaan löytyi hajanaisesta tähtirykelmästä, joka kiertää Linnunrataa. Astronomien mielestä kyseinen tähtimuodostelma on kaikki mitä aikanaan Linnunrataa kiertäneestä kääpiögalaksista on jäljellä.

Linnunrata törmäsi noin kuusi miljardia vuotta sitten tuohon nimettömään galaksiin ja imi sen suurelta osin itseensä. Ulkopuolelle jäi vain tähtivana, joka kiertää nyt galaksiamme suunnilleen miljoonan kilometrin tuntinopeudella. Vasta löydetty planeetta ”syntyi todennäköisesti silloin, kun tähti ei vielä ollut osa Linnunrataa”, sanoo tutkimusta johtanut Johny Setiawan saksalaisesta Max-Planck-Institut für Astronomiesta. ”Se on kulkenut tähden mukana iät ja ajat.”

Tämä löytö on ensimmäinen todiste siitä, että planeettoja voi syntyä muissakin galakseissa, sanoo saksalaisen Kiepenheuer-Institut für Sonnenfysikin tutkija Oskar von der Lühe, joka ei ollut mukana havaintoryhmässä. ”Se osoittaa myös sen, että planeettoja voi muodostua galakseissa, jotka ovat aivan eri luokassa kuin Linnunrata”, kirjoittaa von der Lühe sähköpostissaan. ”Näiden galaksien syntytapa ja niiden tähtien syntyhistoria on aivan toisenlainen."

Kaasuplaneetta selvisi tähden laajenemisesta

Uusi, ekstragalaktinen planeetta on kaasujättiläinen, joka on massaltaan ainakin 1,25 Jupiterin kokoinen ja kiertää tähteä noin 2000 valovuoden etäisyydellä Maasta. Jättiplaneetta on liian kaukana havainnoitavaksi suoraan, mutta Setiawan ryhmineen on päätellyt planeetan olemassaolon ESO:n (European Southern Observatory) Chilessä sijaitsevan La Silla -observatorion teleskoopin avulla. Kaasujättiläisen painovoimanykäykset tuntuvat emotähdessä ja saavat sen synnyttämän valon vaappumaan.

Ryhmä tutki myös HIP 13044b:n emotähteä, joka oli aikanaan meidän Aurinkomme kaltainen. Noin kahdeksan miljardin vuoden ikäinen tähti on nykyään punainen jättiläinen, eli se on saavuttanut aurinkomaisten tähtien kehityksen myöhäisvaiheen. Punaiset jättiläiset voivat paisua monisatakertaisiksi alkuperäisestä koostaan, ja niitä lähietäisyydellä kiertävien planeettojen uskotaan joutuvan tähtien nielemiksi ja höyrystyvän.

Jotkut tähtitieteilijät ennustavat Maan kokevan tuollaisen kohtalon noin viiden miljardin vuoden kuluttua, mutta HIP 13044b on jollakin konstilla onnistunut välttämään tuhon.

Tilaa uutiskirje

National Geographicin ilmainen uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat joka viikko:

  • Upeimmat kuvat
  • Parhaat artikkelit
  • Viikon visan

Uusi lehti: Pois alta, T. rex!

Tilaus: Valtava Spinosaurus oli maapallon suurin ja tappavin hirmulisko – T. rexiäkin suurempi. Lue jännittävästä matkasta, jolla sen luuranko löytyi!

Osallistu kuukauden kuva -kilpailuun

Osallistu National Geographicin pohjoismaiseen kuvakilpailuun. Lokakuun teemana ovat ilta- ja yökuvat. Voittajakuvat julkaistaan lehdessä.

Tieteen Kuvalehti
Historia
National Geographic

Copyright © 2009 Bonnier Publications