Hajuaistin salaisuudet selviämässä

Nenän hajuaistin miljoonat reseptorit eivät ole sattumanvaraisesti pitkin nenää, paljastaa uusi tutkimus. Ne ovat ryhmittyneet pieniksi hajukeskuksiksi, joiden tehtävänä on muun muassa auttaa aivoja erottamaan hyvät hajut pahoista.

Tutkimuksessa koehenkilöiden sieraimiin työnnettiin sähköisiä antureita, joilla mitattiin nenäsolujen aktiivisuutta samalla kun koehenkilöt altistettiin erilaisille hajuille.

Tulokset viittaavat siihen, että hajun miellyttävyys on pesiytynyt syvälle päämme uumeniin, mikä kyseenalaistaa elämänkokemuksen vaikutuksen siihen, miten ihminen kokee hajut.

"Jännittävää ja kiusallista"

"Se kuulostaa sekä jännittävältä että kiusalliselta", sanoo New Yorkin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan neurobiologi Don Wilson, joka ei ottanut osaa tutkimukseen.

"Havainto ei sovi yhteen sen käsityksen kanssa, joka minulla ja monilla muilla tutkijoilla on hajuaistista."

Näiden havaintojen mukaan aivot eivät esimerkiksi käsittelisikään kaikkea nenän aistimaa tietoa. Sen sijaan nenän solut esikäsittelisivät osan tiedosta ikään kuin nenä omaisi omat pienet aivot.

Hajuaisti ryhmittynyt samaan tapaan kuin makuaistikin

Ihmisen nenäontelon yläosassa on postimerkin kokoinen, hajuepiteeliksi kutsuttu hajuaistielin.

Nenän hermosolujen toimintaa hiirien nenissä antureilla selvittäneet tutkijat olivat jo aiemmin havainneet, että hajusensorit saattavat olla järjestyneet ryhmiksi samaan tapaan kuin kielessä on makealle, happamalle ja suolaiselle maulle herkkiä osia.

Jyrsijän nenässä on kuitenkin yli 1200 erilaista hajureseptoria, ja jopa pieni anturi saattaa osua kerralla kymmeniin tuhansiin reseptoreihin, minkä vuoksi signaalien tulkinta on hankalaa.

Ihmisillä taas on suunnilleen 400 erityyppistä hajureseptoria, joten käyttökelpoista informaatiota on helpompi saada ihmisten työnnetyillä antureilla.

Vain puhtaita kemikaaleja

Israelilaisen Weizmann-instituutin aivotutkijan Noam Sobelin johtama tutkimusryhmä pyysi yli 80 ihmistä haistelemaan aineita, joista osan tiedettiin herättävän monissa kulttuureissa joko miellyttäviä tai epämiellyttäviä hajuaistimuksia.

Tavallinen haju saattaa koostua kymmenistä tai jopa sadoista yhdisteistä, mutta Sobel kollegoineen löyhytti koehenkilöiden neniin vain puhtaita kemikaaleja, yksi haju kerrallaan.

Ryhmä analysoi nenistä saadut 801 hermosolumittausta ja havaitsi, että jotkin hajuepiteelin alueet aistivat hajuja herkemmin kuin toiset.

Tutkijat huomasivat lisäksi, että tietyt alueet ovat herkempiä miellyttäville tuoksuille ja toiset taas epämiellyttäville hajuille.

"Yllätyksekseni tämä merkitsee sitä, että epiteelissä on jotakin, joka on herkistynyt määrätynlaiselle informaatiolle", sanoo Wilson New Yorkin yliopistosta.

"Emme vielä ymmärrä, mikä näiden alueiden merkitys on, mutta havainnot ovat mielenkiintoisia", hän lisää.

Hajututkimus julkaistiin viime viikolla Nature Neuroscience -lehdessä.