Kosketusaisti ohjaa ajatuksia

Tässä vinkki työnhakijoille: Vahvalle paperille tulostetut hakemukset otetaan todennäköisesti vakavammin kuin ohuelle paperille tulostetut.

Tällaisia johtopäätöksiä löytyy Science-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta, joka paljastaa tuntoaistin vaikuttavan alitajuisesti ajatuksiimme ja mielialoihimme.

”Kun ihminen kokee jotain fyysisesti painavaa – pitää esimerkiksi kädessään jotain raskasta – se saa hänet suhtautumaan maailmaan vakavammin ja pitämään asioita tärkeinä”, sanoo tutkimusta johtanut Joshua Ackerman.

Joshua Ackerman kollegoineen kehitti kuusi erilaista koetta, joissa he antoivat ihmisille samanlaisia esineitä, joiden pintarakenteet ja painot kuitenkin vaihtelivat. Koehenkilöt saivat hyppysiinsä esimerkiksi joko kevyen tai painavan kirjoitusalustan tai sileän tai karkeapintaisen palapelin palan. Tutkimuksessa havaittiin, että näiden esineiden käsittely vaikutti koehenkilöiden vaikutelmiin ja päätöksentekoon.

Jos koehenkilö joutui esimerkiksi istumaan pehmustetun istuimen sijaan puisella tuolilla, hän neuvotteli uuden auton hinnasta jämerämmin.

”Kävi ilmi, että kovalla tuolilla istuminen vähentää neuvotteluhaluja”, sanoo Ackerman, Massachusetts Institute of Technologyn markkinoinnin apulaisprofessori.

”Kova päivä” ei ole pelkkää sanahelinää

Tutkijat uskovat, että kosketusaistin ja ajattelun välinen yhteys alkaa kehittyä jo syntymähetkellä.

Ensimmäiset kokemuksemme ovat fyysisiä, huomauttaa Ackerman. Kun vartumme ja olemme maailman kanssa vuorovaikutuksessa abstraktimmin, käytämme fyysisiä kokemuksia kuitenkin viestinnän tukena.

Juuri tästä kumpuaa joukko ilmaisuja, kuten ”kova päivä ja ”raskaat päätökset”, hän sanoo.

”Monet fyysisistä kokemuksistamme siis luontaisesti kytkeytyvät tai liittyvät tapamme ymmärtää maailmaa”, Ackerman sanoo.

”Eivätkä kerran syntyneet kytkökset ja mielleyhtymät häviä ikinä. Ihmisten maailmankuvaa voi siis itse asiassa muokata altistamalla heidät erilaisille fyysisille kokemuksille.”

Joshua Ackerman lisää, että mainostajat, suunnittelijat ja mielipidetutkimusten tekijät voivat käyttää uusia tietoja ja ”muokata tapoja, joilla ihmiset tulkitsevat omia tilanteitaan”.