Krokotiilinlihasta vauhtia aivojen kehittymiselle?

Tuore tutkimus viittaa siihen, että rasvaisen krokotiilinlihan syöminen kasvatti esi-isiemme aivoja.

perjantai 4. kesäkuuta 2010 teksti Christine Dell'Amore, National Geographic News

Luolaihmisten ruokavalioon kuului krokotiileja, ja tuoreen tutkimuksen mukaan matelijan rasvapitoisen lihan syönti saattoi myötävaikuttaa näiden varhaisten ihmisten aivojen kasvuun.

Tutkimus perustuu luihin ja muihin esihistoriallisesta ”keittiöstä” löydettyihin artefakteihin, jotka ovat varhaisin todiste siitä, että ihmiset söivät vesieläimiä.

Pohjois-Keniassa sijaitsevasta, 1,95 miljoonaa vuotta vanhasta kohteesta on löydetty kivisiä työkaluja sekä teurastettujen kilpikonnien, krokotiilien ja kalojen luita. Ihmisluita paikalta ei ole löydetty, mutta jäänteiden kokonaisuus viittaa siihen, että muinaiset ihmiset käyttivät paikkaa nimenomaan ruokien valmistamiseen.

Monityydyttymättömät rasvahapot vahvistivat aivosoluja

Tutkimuksen kirjoittajien mukaan muinaisihmisten ruokavalion rikastuttaminen vedessä elävien eläinten eläinten lihalla saattoi olla se tekijä, joka kiihdytti aivojen kasvua tietyillä hominineilla, joihin luetaan ihmiset, ihmisen edeltäjät ja niiden kehitysopillisesti läheiset sukulaiset.

Matelijat ja kalat sisältävät paljon monityydyttymättömiä rasvahappoja, ja joidenkin asiantuntijoiden mukaan tämä hyvälaatuinen rasva vaikutti osaltaan ihmisaivojen kehittymiseen, kertoo tutkimusta johtanut David Braun, eteläafrikkalaisen University of Cape Townin arkeologi.

Myöhäiseltä plioseenikaudelta (noin 3–1,8 miljoonaa vuotta sitten) löydetyt todisteet ”aivoravinnosta” saattavat selittää sen, miten suorana edeltäjänämme pidetylle Homo erectus -lajille ja muille sukulaisillemme kehittyi suuremmat aivot noin 1,8 miljoonaa vuotta sitten, Braun sanoo.

Muinaiset ihmiset eivät olleet krokotiilinmetsästäjiä

Kenian kaivauksissa löydettiin arviolta 48 eläinlajin jäänteitä alueelta, joka oli muinoin pienten jokien halkomaa suistomaata.

Löydöt viittaavat siihen, että varhaiset ihmiset söivät vesieläinten lisäksi myös nisäkkäitä, muun muassa muinaisia sarvikuonoja, virtahepoja ja antilooppeja, raportoidaan tutkimuksessa, joka julkaistiin tällä viikolla Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisun sivustossa.

Tutkijoiden mukaan osassa eläintenluita näkyi yksinkertaisten, terävien kivityökalujen jättämiä jälkiä.

Kenian homininit eivät kuitenkaan olleet krokotiilinmetsästäjiä, huomauttaa Braun.

Todennäköisempää on, että muinaiset ihmiset käyttivät hyväkseen raatoja, joiden liha tuotiin keittiöalueelle paloiteltavaksi ja – koska tulentekoa ei vielä ollut keksitty – syötiin sitten raakana.

Matelijanlihasta kilpailuetua?

Teoria, jonka mukaan vesieläimiä sisältänyt ruokavalio ”olisi ollut terveellinen kasvun ja kehityksen kannalta, tuntuu järkeenkäyvältä”, sanoo Florida State Universityn antropologi Dean Falk sähköpostiviestissään. Falk, joka ei ollut mukana tutkimuksessa, lisää kuitenkin: ”Vanha ajatus, jonka mukaan aivojen koko lähti huimaan kasvuun joskus kaksi miljoonaa vuotta sitten, on menettänyt suosiotaan viime vuosikymmenen aikana.”

Falkin vuonna 2000 johtama ja Journal of Human Evolution -lehdessä julkaistu tutkimus esimerkiksi paljasti, että ihmisen edeltäjiin lukeutuvan Australopithecus-suvun joidenkin lajien aivojen osissa näkyi kasvuun liitettyjä muodonmuutoksia jo reilusti yli kaksi miljoonaa vuotta sitten.

Tutkimushankkeen johtaja David Braun sanoo kuitenkin, että monipuolinen nisäkkäitä ja matelijoita sisältänyt ruokavalio ”saattoi antaa meille tuon sopeutumista edistävän edun” jossakin kehityshistorian vaiheessa.

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...