Miksi näemme unia?

Unet saattavat olla eräänlaista yöllistä terapiaa, joka lieventää muistojen aiheuttamaa tuskaa, arvellaan uudessa tutkimuksessa.Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa koehenkilöille esitettiin tunteita ravisuttavia kuvia ennen nukkumaanmenoa. Unen aikana otetut aivokuvat osoittivat aivojen tunnealueen hiljenevän vilkeunen (Rapid Eye Movement, REM) eli juuri unien näkemisen aikana.Koehenkilöt itse puolestaan kertoivat, että aamulla kuvat eivät enää tuntuneet yhtä koskettavilta. Se viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että vilkeuni saattaa auttaa meitä työstämään vaikeita tapahtumia.

torstai 1. joulukuuta 2011 teksti Christine Dell’Amore, National Geographic News

Unet saattavat olla eräänlaista yöllistä terapiaa, joka lieventää muistojen aiheuttamaa tuskaa, arvellaan uudessa tutkimuksessa.

Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa koehenkilöille esitettiin tunteita ravisuttavia kuvia ennen nukkumaanmenoa. Unen aikana otetut aivokuvat osoittivat aivojen tunnealueen hiljenevän vilkeunen (Rapid Eye Movement, REM) eli juuri unien näkemisen aikana.

Koehenkilöt itse puolestaan kertoivat, että aamulla kuvat eivät enää tuntuneet yhtä koskettavilta. Se viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että vilkeuni saattaa auttaa meitä työstämään vaikeita tapahtumia.

Vieläkään ei tiedetä tarkasti, miksi nukumme, ja vielä hämärämpi on nukkumisen ja emotionaalisen hyvinvoinnin välinen yhteys, sanoo tutkimuksen johtaja, aivotutkija Matthew Walker Kalifornian yliopistosta.

Yleisen käsityksen mukaan unella kyllä on terapeuttisia vaikutuksia, kuten tuttu toteamus ”uni paras lääke on” todistaa, tuumii Walker.

Kliiniset tutkimukset puolestaan osoittavat, että erilaiset mielialahäiriöt ahdistuksesta trauman jälkeiseen stressiin voivat aiheuttaa nukkumisongelmia.

"Tästä ilmeisestä yhteydestä huolimatta tiedämme merkillisen vähän siitä aivojen perustoiminnasta, johon tunne-elämämme ja nukkumisemme välinen yhteys saattaa perustua", Walker sanoo.

Hänen uusi tutkimuksensa viittaa nyt siihen, "ettei haavoja parannakaan aika vaan vilkeuni".

Parempi nukkua yön yli

Walker ja hänen kollegansa jakoivat 34 terveen vapaaehtoisen tutkittavan joukon kahteen ryhmään. Kummankin ryhmän jäsenet katsoivat ja arvioivat omat reaktionsa 150 kuvaan, joita heille esitettiin 12 tunnin välein magneettikuvauslaitteen rekisteröidessä samalla heidän aivojensa aktiivisuutta.

Sadoissa tutkimuksissa käytetyn kuvasarjan aiheet vaihtelevat neutraaleista (teekannu hellalla) karmiviin (rajuihin onnettomuuskuviin), sanoo Walker.

Yhdelle ryhmälle kuvat esitettiin ensin aamulla ja sitten illalla ilman, että koehenkilöt nukkuivat sillä välillä. Toisen ryhmän jäsenet taas näkivät kuvat illalla ennen nukkumaanmenoa ja uudelleen aamulla kunnon yöunien jälkeen.

Katselukertojen välissä nukkuneet koehenkilöt raportoivat, että heidän tunnereaktionsa olivat toisella katselukerralla paljon lievempiä.

Vilkeunen aikana otetut magneettikuvat paljastivat aivojen aktiivisuuden vähenevän mantelitumakkeessa (aivojen tunteita käsittelevässä osassa), mikä saattaa tarjota rationaalisemmalle etuotsalohkolle tilaisuuden pehmentää kuvien vaikutusta.

Tämän lisäksi aivosähkökäyrät osoittivat, että stressiin yhdistettyjen aivokemikaalien määrä väheni nukkumisen aikana.

Kun ihmiset kokevat jotakin tunteikasta, stressikemikaaleja vapautuu korostamaan kyseisen kokemuksen merkitystä. Voisi sanoa, että ne ovat aivoille eräänlainen muistutus siitä, että asiaa pitää työstää nukkumisen aikana, sanoo Matthew Walker, jonka tutkimus julkaistiin 23. marraskuuta Current Biology -lehdessä.

"Jossakin alkuperäisen tapahtuman ja myöhemmän muistelun välissä aivot erottavat tunteet muistosta jollakin nokkelalla tavalla, jolloin muisto itsessään ei enää ole tunnelatautunut", sanoo Walker.

"Sillä lailla uni toimii pikalääkkeenä."

Uni ei kuitenkaan tehoa kaikkeen?

Uniasiantuntija David Kuhlmann kuitenkin sanoo, että tutkimusryhmä on kenties "vähän venyttänyt rajoja johtopäätösten teossa".

Uni ei esimerkiksi paranna kaikenlaista tunneperäistä stressiä, sanoo Kuhlmann, joka johtaa missourilaisen Bothwell Regional Health Centerin unilääketieteen osastoa.

Vaikka nukkuminen kyllä "tukee kykyä käsitellä stressitilanteita", ei vilkeuni todennäköisesti saa ikäviä muistoja vallan häviämään.

Hän lisää silti, että ryhmän "havainnot ovat ilman muuta kiinnostavia, vaikka kohderyhmä oli rajallinen ja tilanne keinotekoinen".

Molemmat asiantuntijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että lääkärit unohtavat usein unen merkityksen, vaikka tutkimukset ovatkin osoittaneet sen monet terveysvaikutukset.

Tutkimuksen johtaja Matthew Walker huomauttaa vielä, että tämä uusin tutkimus "on jälleen yksi muistutus siitä, ettei uni ole tila, jossa aivomme vain uinuvat tekemättä mitään".

Tutkimukset ovat päinvastoin osoittamassa, että unella on monia tärkeitä tehtäviä, "joista yksi on terveen tunne-elämän ja mielenterveyden ylläpito".

Ehkä sinua kiinnostaa...

Ehkä tämä kiinnostaa sinua ...